Business intelligencen instituutioituminen johdon laskentatoimen käytäntöihin – Case Tehdastekijät Oy
Herrala, Rasmus (2024-08-19)
Business intelligencen instituutioituminen johdon laskentatoimen käytäntöihin – Case Tehdastekijät Oy
(19.08.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024090469002
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024090469002
Tiivistelmä
Johdon laskentatoimen ammattilaisten tehtäväkenttä on jatkuvassa muutoksessa kasvavan datan määrän ja uusien teknologioiden myötä. Paljon puhutaan jo, miten tekoäly ja ohjelmistorobotiikka tulevat mullistamaan johdon laskentatoimen ammattilaisten tehtäväkentän. Monet yritykset ovat kuitenkin vasta viime vuosina alkaneet tutkia näiden mahdollisuuksia, kun taas business intelligenceä (BI) on kehitetty monissa yrityksissä jo vuosikymmeniä. Silti BI:llä uskotaan olevan vielä paljon valjastamatonta potentiaalia, jota yritykset eivät välttämättä itse tunnista. Tämä tutkimus keskittyy esittämään, miten BI on todellisuudessa vakiintunut johdon laskentatoimen käytäntöihin.
BI:n ollessa päätöksenteon tukemiseen tarkoitettu työkalu, on johdon laskentatoimen ja BI:n yhteys ilmeinen, mutta silti näitä yhdistävää tutkimusta on tehty vähäisesti. Erityisen vähän on tutkittu nimenomaan BI:n vakiintumista johdon laskentatoimen käytäntöihin, eli, mikä BI:n todellinen vaikutus on johdon laskentatoimen työhön. Tämä tutkimus lähestyy vakiintumista instituutioitumisen käsitteen kautta, eli tarkoituksena on selvittää, kuinka itsestään selvän aseman BI on saavuttanut osana kohdeyrityksen johdon laskentatoimen ammattilaisten käytäntöjä. Tutkimus pyrkii myös teoreettisen viitekehyksen avulla arvioimaan, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet BI:n instituutioitumiseen.
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena ja case-organisaationa on Tehdastekijät Oy. Aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla haastattelemalla kohdeorganisaation talousosastolla johdon laskentatoimen tehtäväkentän parissa työskenteleviä henkilöitä. Case-organisaatio on tyypillinen valmistavan teollisuuden yritys.
Tutkimuksessa havaittiin, että BI on kohdeyrityksessä instituutioitunut eri tavalla riippuen johdon laskentatoimen ammattilaisten roolista. Johdon laskentatoimen ammattilaisen tuloslaskijan rooliin BI on instituutioitunut kohdeyrityksessä jo melko pitkälle, kun taas liiketoimintakumppanin roolissa BI:n käyttö on vasta alkutekijöissään. Tähän syynä on BI-raporttien kehitys tuloslaskijan roolia paremmin tukeviksi, mikä taas johtuu tuloslaskijan roolissa työskentelevien omasta aktiivisuudesta BI:n kehityksessä.
BI:n instituutioitumiseen vaikuttavat tekijät jaettiin neljään osaan: suoriutumisen odotukseen, ponnistelun odotukseen, sosiaaliseen vaikutukseen sekä organisaation olosuhteisiin. Näistä merkittävimpinä vaikuttavina tekijöinä Tehdastekijät Oy:ssä havaittiin erityisesti organisaation olosuhteet. Edistävinä olosuhteina pidettiin erityisesti organisaation rakennetta, jossa BI-asiantuntijat ovat hajautettuina liiketoimintayksiköihin. Rajoittavina olosuhteina esiin nousivat muun muassa vaatimustenmukaisuuteen (compliance) liittyvät teemat sekä BI:n vähäinen kytkeytyminen strategiaan.
BI:n ollessa päätöksenteon tukemiseen tarkoitettu työkalu, on johdon laskentatoimen ja BI:n yhteys ilmeinen, mutta silti näitä yhdistävää tutkimusta on tehty vähäisesti. Erityisen vähän on tutkittu nimenomaan BI:n vakiintumista johdon laskentatoimen käytäntöihin, eli, mikä BI:n todellinen vaikutus on johdon laskentatoimen työhön. Tämä tutkimus lähestyy vakiintumista instituutioitumisen käsitteen kautta, eli tarkoituksena on selvittää, kuinka itsestään selvän aseman BI on saavuttanut osana kohdeyrityksen johdon laskentatoimen ammattilaisten käytäntöjä. Tutkimus pyrkii myös teoreettisen viitekehyksen avulla arvioimaan, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet BI:n instituutioitumiseen.
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena ja case-organisaationa on Tehdastekijät Oy. Aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla haastattelemalla kohdeorganisaation talousosastolla johdon laskentatoimen tehtäväkentän parissa työskenteleviä henkilöitä. Case-organisaatio on tyypillinen valmistavan teollisuuden yritys.
Tutkimuksessa havaittiin, että BI on kohdeyrityksessä instituutioitunut eri tavalla riippuen johdon laskentatoimen ammattilaisten roolista. Johdon laskentatoimen ammattilaisen tuloslaskijan rooliin BI on instituutioitunut kohdeyrityksessä jo melko pitkälle, kun taas liiketoimintakumppanin roolissa BI:n käyttö on vasta alkutekijöissään. Tähän syynä on BI-raporttien kehitys tuloslaskijan roolia paremmin tukeviksi, mikä taas johtuu tuloslaskijan roolissa työskentelevien omasta aktiivisuudesta BI:n kehityksessä.
BI:n instituutioitumiseen vaikuttavat tekijät jaettiin neljään osaan: suoriutumisen odotukseen, ponnistelun odotukseen, sosiaaliseen vaikutukseen sekä organisaation olosuhteisiin. Näistä merkittävimpinä vaikuttavina tekijöinä Tehdastekijät Oy:ssä havaittiin erityisesti organisaation olosuhteet. Edistävinä olosuhteina pidettiin erityisesti organisaation rakennetta, jossa BI-asiantuntijat ovat hajautettuina liiketoimintayksiköihin. Rajoittavina olosuhteina esiin nousivat muun muassa vaatimustenmukaisuuteen (compliance) liittyvät teemat sekä BI:n vähäinen kytkeytyminen strategiaan.