Lähipalveluita, bensaa ja maalaisjärkeä Sisällönanalyysi puolueiden aluevaaliohjelmiin vaalilupausten näkökulmasta
Yli-Jama, Maria (2024-08-30)
Lähipalveluita, bensaa ja maalaisjärkeä Sisällönanalyysi puolueiden aluevaaliohjelmiin vaalilupausten näkökulmasta
(30.08.2024)
Lataukset:
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024090469313
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024090469313
Tiivistelmä
Suomessa on valmisteltu sote-uudistusta useampi vuosikymmen ja viimein kesällä 2021 saatiin aikaan päätös, jonka mukaan aiemmin kuntien tehtävänä olleiden sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden järjestämisvastuu siirtyi perustettaville hyvinvointialueille. Hyvinvointialueille päätettiin rakentaa poliittinen päätöksentekojärjestelmä, jossa ylintä valtaa käyttävät aluevaltuustot. Historian ensimmäisiin aluevaaleihin liittyi paljon haasteita niin äänestysaktiivisuudessa kuin kansalaisten keskuudessa siinä, mistä vaaleissa todella äänestetään. Tämän vuoksi on tärkeää sel-vittää, mitä puolueet lupasivat aluevaaleissa.
Tässä kandidaatintutkielmassa selvitetään, olivatko ensimmäiset aluevaalit todella sote-vaalit, vai lupasivatko puolueet jotain muuta, mistä hyvinvointialueet eivät päätä. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja se toteutetaan laadullisena tapaustutkimuksensa vertailevasta näkökulmasta. Teoreettinen viitekehys pohjautuu vaalilupauksiin, joita tarkastellaan kokoomuksen, SDP:n, perussuomalaisten, keskustan, vasemmistoliiton ja vihreiden aluevaaliohjelmista. Vaalilupausten kautta asiaa kehystetään hyvinvointialueisiin sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen liittyvästä lainsäädännöstä.
Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että pääosin puolueet lupasivat vaalilupauksissaan hyvinvointialueiden päätöksentekoon liittyvistä asioista. Kuitenkin vaaliohjelmissa esitettiin lupauksia, jotka liittyivät vahvasti eduskunnan päätöksentekoon, mikä saattoi vaikeuttaa äänestäjän ymmärrystä siitä, mistä näissä vaaleissa nyt äänestetään. Tutkimus nostaa uuden hallinnon tason aloittaessa tarpeen tutkia hyvinvointialueiden toiminnan päällekkäisyyttä suhteessa eduskuntaan.
Tässä kandidaatintutkielmassa selvitetään, olivatko ensimmäiset aluevaalit todella sote-vaalit, vai lupasivatko puolueet jotain muuta, mistä hyvinvointialueet eivät päätä. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja se toteutetaan laadullisena tapaustutkimuksensa vertailevasta näkökulmasta. Teoreettinen viitekehys pohjautuu vaalilupauksiin, joita tarkastellaan kokoomuksen, SDP:n, perussuomalaisten, keskustan, vasemmistoliiton ja vihreiden aluevaaliohjelmista. Vaalilupausten kautta asiaa kehystetään hyvinvointialueisiin sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen liittyvästä lainsäädännöstä.
Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että pääosin puolueet lupasivat vaalilupauksissaan hyvinvointialueiden päätöksentekoon liittyvistä asioista. Kuitenkin vaaliohjelmissa esitettiin lupauksia, jotka liittyivät vahvasti eduskunnan päätöksentekoon, mikä saattoi vaikeuttaa äänestäjän ymmärrystä siitä, mistä näissä vaaleissa nyt äänestetään. Tutkimus nostaa uuden hallinnon tason aloittaessa tarpeen tutkia hyvinvointialueiden toiminnan päällekkäisyyttä suhteessa eduskuntaan.