Maisterivaiheen luokanopettajaopiskelijoiden valmiudet toimia kiusaamistilanteissa : Mistä valmiudet ovat peräisin ja miten luokanopettajakoulutus valmistaa opiskelijoita kiusaamistilanteissa toimimiseen
Nurmi, Viivi; Helminen, Suvi (2024-08-09)
Maisterivaiheen luokanopettajaopiskelijoiden valmiudet toimia kiusaamistilanteissa : Mistä valmiudet ovat peräisin ja miten luokanopettajakoulutus valmistaa opiskelijoita kiusaamistilanteissa toimimiseen
(09.08.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024091673223
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024091673223
Tiivistelmä
Kouluissa tapahtuva kiusaaminen on edelleen yleistä. Opettajien tulee osata toimia kiusaamistilanteissa, jotta kiusaaminen saadaan loppumaan. Luokanopettajakoulutuksen tulee tarjota luokanopettajaopiskelijoille valmiuksia toimia kiusaamistilanteissa. Tämän pro gradu - tutkielman tarkoitus oli selvittää, millaiset valmiudet Turun yliopiston maisterivaiheen luokanopettajaopiskelijoilla on toimia kiusaamistilanteissa, ja mistä heidän valmiutensa ovat peräisin. Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten Turun yliopiston luokanopettajaopiskelijat kokevat luokanopettajakoulutuksen valmistaneen heitä kiusaamistilanteissa toimimiseen ja mitä lisätietoa luokanopettajaopiskelijat kaipaavat kiusaamistilanteissa toimimiseen.
Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeella, joka sisälsi sekä määrällistä että laadullista aineistoa. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2023 ja tutkimukseen osallistui 48 maisterivaiheen luokanopettajaopiskelijaa Turun yliopistosta. Määrällinen aineisto analysoitiin IMB SPSS Statistics 28-ohjelmalla. Tutkimuskyselyn avoimet kysymykset analysoitiin aineistolähtöistä ja teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä hyödyntämällä. Aiempien tutkimusten ja Opetushallituksen toimintaohjeiden pohjalta koottiin seitsemän kohdan lista keinoista, joita tulisi käyttää havaittuaan kiusaamistilanteen koulussa. Vastauksissa mainittujen listan kohtien määrän perusteella määriteltiin kolme eri kategoriaa kiusaamistilanteessa toimimisen valmiuksista: monipuoliset valmiudet (vähintään neljä keinoa mainittu), keskinkertaiset valmiudet (2–3 keinoa mainittu) ja heikot valmiudet (0–1 keinoa mainittu).
Tutkimustulosten mukaan maisterivaiheen luokanopettajaopiskelijoilla oli enimmäkseen keskinkertaiset valmiudet toimia kiusaamistilanteissa. Kiusaamistilanteita eriteltäessä fyysisessä kiusaamistilanteessa ilmeni eniten monipuolisia valmiuksia, kun taas psyykkisessä ja sosiaalisessa mediassa tapahtuvassa kiusaamistilanteessa ilmeni eniten heikkoja valmiuksia. Näin ollen maisterivaiheen luokanopettajaopiskelijoilla oli enemmän heikkoja kuin monipuolisia valmiuksia toimia kiusaamistilanteissa. Vastaajien mukaan heidän tapansa työskennellä kiusaamistilanteissa olivat eniten peräisin koulussa työskentelyn antaman kokemuksen kautta. Myös opetusharjoittelut mainittiin tässä yhteydessä useita kertoja. Vastaajien mukaan opettajankoulutuslaitoksen kursseilla käsiteltiin kiusaamisen havaitsemista ja siihen puuttumista keskimäärin harvoin. Tulosten mukaan maisterivaiheen luokanopettajaopiskelijat toivoivat saavansa opinnoistaan eniten konkreettisia keinoja kiusaamistilanteissa toimimiseen.
Tutkimustulosten perusteella voidaan sanoa, että luokanopettajakoulutusta tulisi kehittää niin, että se valmistaa luokanopettajaopiskelijoita paremmin toimimaan kiusaamistilanteissa. Opettajankoulutukseen tulisi lisätä vähintään yksi kaikille pakollinen kurssi, joka tarjoaisi konkreettisia keinoja kiusaamistilanteissa toimiseen.
Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeella, joka sisälsi sekä määrällistä että laadullista aineistoa. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2023 ja tutkimukseen osallistui 48 maisterivaiheen luokanopettajaopiskelijaa Turun yliopistosta. Määrällinen aineisto analysoitiin IMB SPSS Statistics 28-ohjelmalla. Tutkimuskyselyn avoimet kysymykset analysoitiin aineistolähtöistä ja teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä hyödyntämällä. Aiempien tutkimusten ja Opetushallituksen toimintaohjeiden pohjalta koottiin seitsemän kohdan lista keinoista, joita tulisi käyttää havaittuaan kiusaamistilanteen koulussa. Vastauksissa mainittujen listan kohtien määrän perusteella määriteltiin kolme eri kategoriaa kiusaamistilanteessa toimimisen valmiuksista: monipuoliset valmiudet (vähintään neljä keinoa mainittu), keskinkertaiset valmiudet (2–3 keinoa mainittu) ja heikot valmiudet (0–1 keinoa mainittu).
Tutkimustulosten mukaan maisterivaiheen luokanopettajaopiskelijoilla oli enimmäkseen keskinkertaiset valmiudet toimia kiusaamistilanteissa. Kiusaamistilanteita eriteltäessä fyysisessä kiusaamistilanteessa ilmeni eniten monipuolisia valmiuksia, kun taas psyykkisessä ja sosiaalisessa mediassa tapahtuvassa kiusaamistilanteessa ilmeni eniten heikkoja valmiuksia. Näin ollen maisterivaiheen luokanopettajaopiskelijoilla oli enemmän heikkoja kuin monipuolisia valmiuksia toimia kiusaamistilanteissa. Vastaajien mukaan heidän tapansa työskennellä kiusaamistilanteissa olivat eniten peräisin koulussa työskentelyn antaman kokemuksen kautta. Myös opetusharjoittelut mainittiin tässä yhteydessä useita kertoja. Vastaajien mukaan opettajankoulutuslaitoksen kursseilla käsiteltiin kiusaamisen havaitsemista ja siihen puuttumista keskimäärin harvoin. Tulosten mukaan maisterivaiheen luokanopettajaopiskelijat toivoivat saavansa opinnoistaan eniten konkreettisia keinoja kiusaamistilanteissa toimimiseen.
Tutkimustulosten perusteella voidaan sanoa, että luokanopettajakoulutusta tulisi kehittää niin, että se valmistaa luokanopettajaopiskelijoita paremmin toimimaan kiusaamistilanteissa. Opettajankoulutukseen tulisi lisätä vähintään yksi kaikille pakollinen kurssi, joka tarjoaisi konkreettisia keinoja kiusaamistilanteissa toimiseen.