”Onnellisuus. Ihmisistä ja leluista.” : Huomaa minut! -osallisuustyökalun kautta pieniltä lapsilta saatu palaute MLL:n Varsinais Suomen piirin kohtaamispaikkatoiminnan kehittämistyön tukena

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaiset tekijät ohjaavat lasten toimintaa, ja millaisia seikkoja huomioimalla lasten osallisuuden kokemusta on mahdollista lisätä MLL:n kohtaamispaikkatoiminnassa? Lapsen osallisuus ja sen huomioiminen ovat nousseet keskusteluun erityisesti viime vuosituhannen lopun jälkeen. Lapsen osallisuutta, eli hänen oikeuksiaan osallistua ja vaikuttaa häntä itseään koskeviin asioihin ja päätöksiin on vahvistettu. Myös eri kasvatusinstituutioissa käydään aktiivista keskustelua aiheeseen liittyen. MLL on arvottanut lapsen osallisuuden toteutumisen jo varsin korkealle tasolle. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja se sijoittuu lapsuuden tutkimuksen kentälle. Tutkimusaineistona tässä pro gradu -tutkielmassa käytettiin MLL:n Varsinais-Suomen piirin kehittämän Huomaa minut! -osallisuustyökalun tuella tuotettua, ja vuosien 2016–23 aikana kerättyä lasten havainnointiaineistoa. Havainnoinnit (N=177) on toteutettu kohtaamispaikkatoiminnan yhteydessä, ja havainnoijana on ollut lapsen huoltaja tai muu hänelle läheinen aikuinen. Havainnointi on edellyttänyt mentalisaatioperustaista toimintaa, jossa havainnoijalla on ollut suuri vastuu pyrkiä tavoittamaan se, mitä lapsen päässä liikkuu hänen käyttäytymisensä ja toimintansa taustalla. Tutkimuksen tulosten perusteella kohtaamispaikkatoiminnassa korostuu leikin-, muiden lasten läsnäolon-, viihtyisän ja virikkeellisen toimintaympäristön- sekä vanhemman tai muun läheisen läsnäolon merkitys. Nämä ovat merkittävässä roolissa ohjaamassa lapsen toimintaa kohtaamispaikoissa. Tutkimusaineistosta löytyi lukuisia edellä mainittuihin tekijöihin liittyviä pieniä seikkoja ja tekijöitä, jotka voivat olla lisäämässä lapsen osallisuuden kokemusta kohtaamispaikkatoimintaan liittyen. Ne voivat liittyä esimerkiksi leluhankintoihin, ohjattuun toimintaan liittyviin toiveisiin tai vertaissuhteisiin liittyvään tukeen. Myös lasten tunteet näyttäytyivät tutkimusaineistossa merkittävässä roolissa, ja niiden juurisyihin tarttumiseen tulee kiinnittää huomiota kohtaamispaikkatoiminnan suunnittelu- ja kehittämistyössä; iloa tuottavia asioita tulisi tukea ja lisätä, murhetta ja pahaa mieltä aiheuttaviin asioihin tulee pyrkiä löytämään kehittäviä ratkaisuja.