Sillä yhdenkään pienen mielen ei tule särkyä : Sharenting-ilmiö vaalikauden 2019–2022 kansanedustajien Instagram-julkaisuissa
Kuusk, Kadri (2024-09-16)
Sillä yhdenkään pienen mielen ei tule särkyä : Sharenting-ilmiö vaalikauden 2019–2022 kansanedustajien Instagram-julkaisuissa
(16.09.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024093075366
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024093075366
Tiivistelmä
Pro-gradu -tutkielmani tarkastelee sharenting-ilmiötä vaalikauden 2019–2022 kansanedustajien Instagram-julkaisuissa. Sharentingissa vanhemmat julkaisevat tietoa lapsistaan sosiaalisessa mediassa. 2010-luvun alussa käyttöön otettu termi muodostuu englanninkielisistä sanoista ”sharing” ja ”parenting”.
Aineistoni koostuu 50 kansanedustajan 1913 Instagram-julkaisuista. Tarkastelen ilmiöön liittyvää vanhemmuusjakoa yhteiskunnallisesta ja poliittisesta näkökulmasta. Tutkielmani aineiston keskeisenä rajauksena on lapsen esiintyminen tai näkyvillä oleminen julkaisun visuaalisessa osiossa joko tunnistettavasti tai anti-sharenting-kuvan muodossa, toisin sanoen anonyymisti. Analysoin ainestoani määrällisen ja osittain laadullisen sisällönanalyysin sekä teemoittelun keinoin. Laadullista analyysiä käytän nais- ja mieskansanedustajien julkaisujen erovaisuuksien ja julkaisuissa näkyvillä olevan tai esiintyvän lapsen roolin havainnoinnissa.
Tutkimukseni keskittyy Instagramin syötteessä oleviin julkaisuihin eikä siihen ole sisälletty Instagram-tarinoita ja kommenttikentän keskusteluja. Tutkielmani osoitti, että kaikissa eduskuntapuolueissa julkaistiin sisältöä aikavälillä 15.4.2019–3.4.2023 vanhemmuudesta, osana itserepresentaatiota, jonka yhtenä tavoitteena on minäkuvan hallinta ja vaikuttaminen äänestäjiin. Eniten julkaisuja tutkittavasta aiheesta jakoivat Vihreiden naiskansanedustajat, yhteensä 636 julkaisuja. Vähiten Perussuomalaisten kansanedustajat, yhteensä 56 julkaisuja, joista 31 oli naiskansanedustajien ja 25 oli mieskansanedustajien. Tutkielmastani selviää, että naiskansanedustajat yhdistivät julkaisuissa mieskansanedustajia enemmän vanhemmuutta julkisiin yhteiskuntapoliittisiin aiheisiin. Nostaen esiin kansanedustajan työtä, yhteiskuntaa ja perhepolitiikkaa käsitteleviä teemoja. Eniten julkaistiin koronapandemiasta, joka osui tutkittavaan ajankohtaan. Tutkimus myös osoitti, että molemmat sekä nais- että mieskansanedustajat pyrkivät julkaisuillaan rikkomaan sukupuolistereotypiaa, joka liittyy vanhemmuuteen yhteiskunnassamme. Tutkimuksessani keskityn tietoiseen sharentingiin (engl. ”mindful sharenting”), jossa arvioidaan sisällön julkaisemisesta syntyviä mahdollisia hyötyjä ja haittoja aikuisen sekä siinä esiintyvän tai esillä olevan lapsen näkökulmasta. Aineistoni laadullinen analyysi perustuu osittain mediatutkimuksen väitöskirjatutkijan Saara-Maija Kallion viattoman lapsen representaatioon ja siinä esiintyviin lapsiolemustyyppeihin, jotka viestivät yhdessä tai erikseen joko suojelun tarpeesta, osallistumisesta tai kuluttajuudesta aikuisen kirjoittamassa narratiivissa.
Sharenting on ilmiö, joka on tullut jäädäkseen. Samalla se on jatkuvassa muutoksessa, johtuen yhteiskunnassa tapahtuvista muutoksista, kuten esimerkiksi teknologian kehityksen vaikutuksista siihen. Tutkielmastani syntynyt kokonaiskuva edustaa laajan ilmiön melko pientä osa-aluetta, sillä poliitikkojen yksityiselämään liittyvää poliittista viestintää, erityisesti Instagramissa ja vanhemmuudesta, on tähän asti tutkittu vähän. Toisaalta tutkielmani osoittaa, että aihe on antoisaa syvempää sekä kohdistetumpaa jatkotutkimusta silmällä pitäen.
Aineistoni koostuu 50 kansanedustajan 1913 Instagram-julkaisuista. Tarkastelen ilmiöön liittyvää vanhemmuusjakoa yhteiskunnallisesta ja poliittisesta näkökulmasta. Tutkielmani aineiston keskeisenä rajauksena on lapsen esiintyminen tai näkyvillä oleminen julkaisun visuaalisessa osiossa joko tunnistettavasti tai anti-sharenting-kuvan muodossa, toisin sanoen anonyymisti. Analysoin ainestoani määrällisen ja osittain laadullisen sisällönanalyysin sekä teemoittelun keinoin. Laadullista analyysiä käytän nais- ja mieskansanedustajien julkaisujen erovaisuuksien ja julkaisuissa näkyvillä olevan tai esiintyvän lapsen roolin havainnoinnissa.
Tutkimukseni keskittyy Instagramin syötteessä oleviin julkaisuihin eikä siihen ole sisälletty Instagram-tarinoita ja kommenttikentän keskusteluja. Tutkielmani osoitti, että kaikissa eduskuntapuolueissa julkaistiin sisältöä aikavälillä 15.4.2019–3.4.2023 vanhemmuudesta, osana itserepresentaatiota, jonka yhtenä tavoitteena on minäkuvan hallinta ja vaikuttaminen äänestäjiin. Eniten julkaisuja tutkittavasta aiheesta jakoivat Vihreiden naiskansanedustajat, yhteensä 636 julkaisuja. Vähiten Perussuomalaisten kansanedustajat, yhteensä 56 julkaisuja, joista 31 oli naiskansanedustajien ja 25 oli mieskansanedustajien. Tutkielmastani selviää, että naiskansanedustajat yhdistivät julkaisuissa mieskansanedustajia enemmän vanhemmuutta julkisiin yhteiskuntapoliittisiin aiheisiin. Nostaen esiin kansanedustajan työtä, yhteiskuntaa ja perhepolitiikkaa käsitteleviä teemoja. Eniten julkaistiin koronapandemiasta, joka osui tutkittavaan ajankohtaan. Tutkimus myös osoitti, että molemmat sekä nais- että mieskansanedustajat pyrkivät julkaisuillaan rikkomaan sukupuolistereotypiaa, joka liittyy vanhemmuuteen yhteiskunnassamme. Tutkimuksessani keskityn tietoiseen sharentingiin (engl. ”mindful sharenting”), jossa arvioidaan sisällön julkaisemisesta syntyviä mahdollisia hyötyjä ja haittoja aikuisen sekä siinä esiintyvän tai esillä olevan lapsen näkökulmasta. Aineistoni laadullinen analyysi perustuu osittain mediatutkimuksen väitöskirjatutkijan Saara-Maija Kallion viattoman lapsen representaatioon ja siinä esiintyviin lapsiolemustyyppeihin, jotka viestivät yhdessä tai erikseen joko suojelun tarpeesta, osallistumisesta tai kuluttajuudesta aikuisen kirjoittamassa narratiivissa.
Sharenting on ilmiö, joka on tullut jäädäkseen. Samalla se on jatkuvassa muutoksessa, johtuen yhteiskunnassa tapahtuvista muutoksista, kuten esimerkiksi teknologian kehityksen vaikutuksista siihen. Tutkielmastani syntynyt kokonaiskuva edustaa laajan ilmiön melko pientä osa-aluetta, sillä poliitikkojen yksityiselämään liittyvää poliittista viestintää, erityisesti Instagramissa ja vanhemmuudesta, on tähän asti tutkittu vähän. Toisaalta tutkielmani osoittaa, että aihe on antoisaa syvempää sekä kohdistetumpaa jatkotutkimusta silmällä pitäen.