Henkilöstöanalytiikan käyttöönotto osana organisaation HR-tiedolla johtamista : Tapaustutkimus henkilöstöanalytiikan käyttöönoton keskeisistä tekijöistä Helsingin yliopistossa
Niinivaara, Sanna (2024-09-23)
Henkilöstöanalytiikan käyttöönotto osana organisaation HR-tiedolla johtamista : Tapaustutkimus henkilöstöanalytiikan käyttöönoton keskeisistä tekijöistä Helsingin yliopistossa
(23.09.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024102587039
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024102587039
Tiivistelmä
Tämä tutkimus tarkastelee henkilöstöanalytiikan käyttöönottoon vaikuttavia keskeisiä tekijöitä organisaatiossa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaiset tekijät vaikuttavat henkilöstöanalytiikan käyttöönottoon osana organisaation HR-tiedolla johtamista. Tutkimuksen konteksti sijoittuu yliopistoympäristöön, sillä kohdeorganisaationa toimii Helsingin yliopisto ja sen kaksi tiedekuntaa. Tutkimus keskittyy tarkastelemaan johdon näkemyksiä keskeisistä edistävistä ja estävistä tekijöistä, jotka vaikuttavat henkilöstöanalytiikan käyttöönottoon ja HR-tiedolla johtamisen kehittämiseen.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa aineisto kerättiin kahdeksan puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Haastateltavat olivat kahden tiedekunnan johtoryhmätason toimijoita, jotka työskentelivät yksikössä johto- ja päällikkötasolla. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin ja teemoittelun menetelmillä.
Tulokset osoittavat, että vaikka organisaatiossa on kiinnostusta hyödyntää data-analytiikkaa osana henkilöstöpäätöksentekoa, henkilöstöanalytiikan soveltaminen on vielä alkuvaiheessa. Henkilöstöanalytiikkaan liittyy yhä käsitteellistä epäselvyyttä, ja sen mahdollisuuksista on vielä rajallisesti tietoa. Tuloksista ilmeni, että keskeiset henkilöstöanalytiikan käyttöönottoon vaikuttavat tekijät jakautuvat viiteen pääteemaan: datan hallintaan liittyvät, teknologiset, yksilölliset, prosessiin liittyvät ja organisatoriset tekijät.
Tulosten perusteella henkilöstöanalytiikan käyttöönotto vaatii riittävää dataperustaa, teknisiä ja analyyttisiä taitoja sekä inhimillisten tekijöiden, kuten ihmistuntemuksen, asiantuntijuuden ja intuition yhdistämistä päätöksentekoon. Johdon kyky tunnistaa HR-tiedolla johtamisen ja henkilöstöanalytiikan strateginen merkitys sekä perehdytys henkilöstöanalytiikan käyttömahdollisuuksista ovat avainasemassa käyttöönoton edistämisessä. Myönteiset asenteet ja dataohjautuva organisaatiokulttuuri tukevat henkilöstöanalytiikan käytön integrointia päätöksentekoon, mutta sen käyttöönottoa estävät datan heikko laatu, hajautuneisuus, tietosuoja- ja saatavuusongelmat ja teknologiset haasteet, kuten järjestelmien integraation puutteet ja huono käyttäjäystävällisyys. Lisäksi strategisten henkilöstötavoitteiden epäselvyys, HR-resurssien rajallisuus ja asiantuntijoiden välisen yhteistyön vähäisyys vaikeuttavat henkilöstöanalytiikan laajempaa soveltamista. Tuloksista ilmeni, että myös organisaation erityispiirteet, kuten yliopistossa vallitseva autonominen kulttuuri ja pitkän aikavälin päätöksentekoprosessit, voivat viivästyttää henkilöstöanalytiikan käyttöönottoa.
Tutkimuksen löydökset tarjoavat näkemyksiä siitä, kuinka henkilöstöanalytiikan käyttöönottoa voidaan tukea ja integroida osaksi organisaation johtamiskäytäntöjä, tuoden esille niitä keskeisiä edistäviä ja haastavia tekijöitä, jotka vaikuttavat käyttöönoton onnistumiseen. Tutkimuksesta saatuja havaintoja voidaan soveltaa myös laajemmin muissa organisaatioissa osana henkilöstöanalytiikan ja HR-tiedolla johtamisen kehittämistä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa aineisto kerättiin kahdeksan puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Haastateltavat olivat kahden tiedekunnan johtoryhmätason toimijoita, jotka työskentelivät yksikössä johto- ja päällikkötasolla. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin ja teemoittelun menetelmillä.
Tulokset osoittavat, että vaikka organisaatiossa on kiinnostusta hyödyntää data-analytiikkaa osana henkilöstöpäätöksentekoa, henkilöstöanalytiikan soveltaminen on vielä alkuvaiheessa. Henkilöstöanalytiikkaan liittyy yhä käsitteellistä epäselvyyttä, ja sen mahdollisuuksista on vielä rajallisesti tietoa. Tuloksista ilmeni, että keskeiset henkilöstöanalytiikan käyttöönottoon vaikuttavat tekijät jakautuvat viiteen pääteemaan: datan hallintaan liittyvät, teknologiset, yksilölliset, prosessiin liittyvät ja organisatoriset tekijät.
Tulosten perusteella henkilöstöanalytiikan käyttöönotto vaatii riittävää dataperustaa, teknisiä ja analyyttisiä taitoja sekä inhimillisten tekijöiden, kuten ihmistuntemuksen, asiantuntijuuden ja intuition yhdistämistä päätöksentekoon. Johdon kyky tunnistaa HR-tiedolla johtamisen ja henkilöstöanalytiikan strateginen merkitys sekä perehdytys henkilöstöanalytiikan käyttömahdollisuuksista ovat avainasemassa käyttöönoton edistämisessä. Myönteiset asenteet ja dataohjautuva organisaatiokulttuuri tukevat henkilöstöanalytiikan käytön integrointia päätöksentekoon, mutta sen käyttöönottoa estävät datan heikko laatu, hajautuneisuus, tietosuoja- ja saatavuusongelmat ja teknologiset haasteet, kuten järjestelmien integraation puutteet ja huono käyttäjäystävällisyys. Lisäksi strategisten henkilöstötavoitteiden epäselvyys, HR-resurssien rajallisuus ja asiantuntijoiden välisen yhteistyön vähäisyys vaikeuttavat henkilöstöanalytiikan laajempaa soveltamista. Tuloksista ilmeni, että myös organisaation erityispiirteet, kuten yliopistossa vallitseva autonominen kulttuuri ja pitkän aikavälin päätöksentekoprosessit, voivat viivästyttää henkilöstöanalytiikan käyttöönottoa.
Tutkimuksen löydökset tarjoavat näkemyksiä siitä, kuinka henkilöstöanalytiikan käyttöönottoa voidaan tukea ja integroida osaksi organisaation johtamiskäytäntöjä, tuoden esille niitä keskeisiä edistäviä ja haastavia tekijöitä, jotka vaikuttavat käyttöönoton onnistumiseen. Tutkimuksesta saatuja havaintoja voidaan soveltaa myös laajemmin muissa organisaatioissa osana henkilöstöanalytiikan ja HR-tiedolla johtamisen kehittämistä.