Miten Turkki on pyrkinyt kasvattamaan valta-asemiaan pehmeän vallan keinon Saharan eteläpuolisessa Afrikassa vuosina 2005-2023?
Maakannas, Maija (2024-10-23)
Miten Turkki on pyrkinyt kasvattamaan valta-asemiaan pehmeän vallan keinon Saharan eteläpuolisessa Afrikassa vuosina 2005-2023?
(23.10.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024110589400
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024110589400
Tiivistelmä
Tässä pro gradu- työssä tarkastelen Turkin Afrikka-politiikan toteutumista vuosina 2005-2023 Saharan eteläpuolisen Afrikan maissa. Tarkastelussa analyysikehikon muodostaa Joseph Nyen teoria pehmeästä vallasta. Tässä työssä Saharan eteläpuolinen Afrikka on paitsi maantieteellinen myös kulttuurinen rajaus, ja sen ulkopuolelle jäävät Pohjois-Afrikkaan ja siten pääosin islamilaiseen kulttuuripiiriin kuuluvat Länsi-Sahara, Marokko, Tunisia, Algeria, Libya ja Egypti. Tarkoituksena on analysoida miten ja millä keinoin Turkki on kasvattanut pehmeän vallan avulla valta-asemiaan Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.
Tutkimuskysymyksiä on työssä kaksi. Ensinnäkin, ‘’Miten Turkki on onnistunut Afrikka-politiikan toteutuksessaan vuodesta 2005 vuoteen 2023?’’ ja toisekseen ‘’Miten Turkki on kasvattanut pehmeän vallan keinoin vaikutusvaltaansa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa?’’Pohdin työssä myös julkisuusdiplomatian suhdetta pehmeän vallan käyttöön ja sen resursseihin, peilaten sitä Turkin Afrikka-politiikkaan ja toimiin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.
Työn aineisto koostuu useista virallislähteistä, eri järjestöjen ja instituutioiden vuosikertomuksista, raporteista, julkaisuista ja tilastotiedosta. Päälähteinäni toimivat Turkin ulkoasiainministeriön, sisäministeriön ja puolustusministeriön viralliset dokumentit liittyen Afrikka-yhteistyöhön eri hallinnonaloilla. Lisäksi lähteinä toimivat Turkin tilastokeskuksen (TUIK) ja useiden valtion virastojen tuonti- ja vientitilastoja, vuosiraportteja ja toimintasuunnitelmia. Valtion instituutioiden ja turkkilaisten virallislähteiden lisäksi tärkeitä lähteitä olivat muun muassa Turkin valtiollinen uutismedia Anadolu Ajansi ja Maailmanpankki. Lisäksi hyödynnän aihealueen tutkimuskirjallisuutta muun muassa pehmeän vallan teoriasta ja julkisuusdiplomatiasta.
Analyysin perusteella voidaan todeta, että Turkki on onnistunut kasvattamaan pehmeän vallan avulla tarkasteluajanjaksolla valta-asemiaan alueella. Afrikka-politiikan toimet ovat onnistuneet melko hyvin lähes kaikilla osa-alueilla ja niiden toteuttaminen on ollut keskusjohtoista. Myös kansalaisjärjestöjen ja paikallisten toimijoiden työ ruohonjuuritasolla on ollut olennainen osa suunnitelmallista toteutusta.
Tutkimuskysymyksiä on työssä kaksi. Ensinnäkin, ‘’Miten Turkki on onnistunut Afrikka-politiikan toteutuksessaan vuodesta 2005 vuoteen 2023?’’ ja toisekseen ‘’Miten Turkki on kasvattanut pehmeän vallan keinoin vaikutusvaltaansa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa?’’Pohdin työssä myös julkisuusdiplomatian suhdetta pehmeän vallan käyttöön ja sen resursseihin, peilaten sitä Turkin Afrikka-politiikkaan ja toimiin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.
Työn aineisto koostuu useista virallislähteistä, eri järjestöjen ja instituutioiden vuosikertomuksista, raporteista, julkaisuista ja tilastotiedosta. Päälähteinäni toimivat Turkin ulkoasiainministeriön, sisäministeriön ja puolustusministeriön viralliset dokumentit liittyen Afrikka-yhteistyöhön eri hallinnonaloilla. Lisäksi lähteinä toimivat Turkin tilastokeskuksen (TUIK) ja useiden valtion virastojen tuonti- ja vientitilastoja, vuosiraportteja ja toimintasuunnitelmia. Valtion instituutioiden ja turkkilaisten virallislähteiden lisäksi tärkeitä lähteitä olivat muun muassa Turkin valtiollinen uutismedia Anadolu Ajansi ja Maailmanpankki. Lisäksi hyödynnän aihealueen tutkimuskirjallisuutta muun muassa pehmeän vallan teoriasta ja julkisuusdiplomatiasta.
Analyysin perusteella voidaan todeta, että Turkki on onnistunut kasvattamaan pehmeän vallan avulla tarkasteluajanjaksolla valta-asemiaan alueella. Afrikka-politiikan toimet ovat onnistuneet melko hyvin lähes kaikilla osa-alueilla ja niiden toteuttaminen on ollut keskusjohtoista. Myös kansalaisjärjestöjen ja paikallisten toimijoiden työ ruohonjuuritasolla on ollut olennainen osa suunnitelmallista toteutusta.