Kristillinen animismi : Animismi ja Pyhän Hengen rooli Mark I. Wallacen teoksessa When God Was a Bird: Christianity, Animism, and the Re-Enchantment of the World
Eskelinen, Saara (2024-11-06)
Kristillinen animismi : Animismi ja Pyhän Hengen rooli Mark I. Wallacen teoksessa When God Was a Bird: Christianity, Animism, and the Re-Enchantment of the World
(06.11.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024112696937
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024112696937
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen animismia kristillisessä kontekstissa ja Pyhän Hengen roolia kristillisessä animismissa Mark I. Wallacen teoksessa When God Was a Bird: Christianity, Animism, and the Re-Enchantment of the World. Keskityn analyysissani uudempien animismin määritelmien käyttöön aineistossa sekä kysymykseen Jumalan ja linnun välisestä suhteesta.
Teoreettinen viitekehys muodostuu Tim Ingoldin, Philippe Descolan, Alf Hornborgin, Johann Wolfgang von Goethen ja Gregory Batesonin uuden animismin määritelmistä sekä Graham Harveyn teoriasta luonnon elollisuudesta. Lisäksi tarkastelen Gregersenin syvän inkarnaation käsitteen avulla Pyhän Hengen ja animismin yhteyttä toisiinsa. Descolan animismi tuo tutkimukseen ontologisen näkökulman ihmisen ja muiden toimijoiden samanlaisesta sisäisyydestä, joka mahdollistaa kyvyn olla yhteydessä toisiinsa. Ingoldin animismi taas korostaa eri olentojen välistä suhteellisuutta eli vuorovaikutusta, jossa olennot tuovat toisensa jatkuvaan elämää uudistavaan prosessiin.
Kyseessä on laadullinen tutkimus, joka perustaa juurensa hermeneuttis-fenomenologiseen tutkimusperinteeseen, jonka tarkoituksena on ymmärtää uskonnollista elämismaailmaa ja siihen liittyvää kokemuksellisuutta. Aineistoa analysoin sisällönanalyysin ja tulkitsevan käsitetutkimuksen keinoin. Tällä analyysiyhdistelmällä pyrin selvittämään, miten Wallace käyttää animismin käsitettä teoksessaan.
Tutkimuksessa tehdyt päätelmät osoittavat, että Wallacen muotoilema kristillinen animismi pyrkii tasoittamaan länsimaiseen kartesiolaiseen dualismiin liittyviä dikotomisia eroja post-humanistisella tavalla. Tässä asetelmassa animismi korostaa molempien napojen merkityksellisyyttä osana kokonaisuutta. Lisäksi tutkimuksessa huomattiin, että Wallace lähtee rakentamaan kolmiyhteisen Jumalan inkarnaatiota kahteen suuntaan, mitä kautta hän rakentaa yhteyttä kristillisyyden ja animismin välille. Wallacen mukaan Jumalan kaksoisinkarnaation osat ovat ihmiseksi syntynyt Poika ja eläimeksi tullut Pyhä Henki. Kolmiyhteisen Jumalan uusi osa Pyhä Henki eläimenä saa feminiinisiä piirteitä, mikä näkyy lintuemomaisena hautomisena ja huolehtimisena.
Teoreettinen viitekehys muodostuu Tim Ingoldin, Philippe Descolan, Alf Hornborgin, Johann Wolfgang von Goethen ja Gregory Batesonin uuden animismin määritelmistä sekä Graham Harveyn teoriasta luonnon elollisuudesta. Lisäksi tarkastelen Gregersenin syvän inkarnaation käsitteen avulla Pyhän Hengen ja animismin yhteyttä toisiinsa. Descolan animismi tuo tutkimukseen ontologisen näkökulman ihmisen ja muiden toimijoiden samanlaisesta sisäisyydestä, joka mahdollistaa kyvyn olla yhteydessä toisiinsa. Ingoldin animismi taas korostaa eri olentojen välistä suhteellisuutta eli vuorovaikutusta, jossa olennot tuovat toisensa jatkuvaan elämää uudistavaan prosessiin.
Kyseessä on laadullinen tutkimus, joka perustaa juurensa hermeneuttis-fenomenologiseen tutkimusperinteeseen, jonka tarkoituksena on ymmärtää uskonnollista elämismaailmaa ja siihen liittyvää kokemuksellisuutta. Aineistoa analysoin sisällönanalyysin ja tulkitsevan käsitetutkimuksen keinoin. Tällä analyysiyhdistelmällä pyrin selvittämään, miten Wallace käyttää animismin käsitettä teoksessaan.
Tutkimuksessa tehdyt päätelmät osoittavat, että Wallacen muotoilema kristillinen animismi pyrkii tasoittamaan länsimaiseen kartesiolaiseen dualismiin liittyviä dikotomisia eroja post-humanistisella tavalla. Tässä asetelmassa animismi korostaa molempien napojen merkityksellisyyttä osana kokonaisuutta. Lisäksi tutkimuksessa huomattiin, että Wallace lähtee rakentamaan kolmiyhteisen Jumalan inkarnaatiota kahteen suuntaan, mitä kautta hän rakentaa yhteyttä kristillisyyden ja animismin välille. Wallacen mukaan Jumalan kaksoisinkarnaation osat ovat ihmiseksi syntynyt Poika ja eläimeksi tullut Pyhä Henki. Kolmiyhteisen Jumalan uusi osa Pyhä Henki eläimenä saa feminiinisiä piirteitä, mikä näkyy lintuemomaisena hautomisena ja huolehtimisena.