Henkilöstön palkitsemistapojen verotus : Tarkastelussa henkilöstörahastot
Kukkonen, Emilia (2024-12-12)
Henkilöstön palkitsemistapojen verotus : Tarkastelussa henkilöstörahastot
Kukkonen, Emilia
(12.12.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241216103149
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241216103149
Tiivistelmä
Tämän ON-työn tarkoituksena on tarkastella palkitsemistapojen verotusta, keskittyen henkilöstörahastoihin ja niiden sääntelyyn. Tutkielman tavoitteena on paikantaa henkilöstörahastot osaksi laajempaa palkitsemistapojen kokonaisuutta, ja tämän vuoksi on tarpeen tarkastella myös muita palkitsemistapoja sekä niiden verotusta. Tutkielman pääkysymyksenä on selvittää, mitä etuja henkilöstön palkitsemisen, erityisesti henkilöstörahastojen hyödyntäminen, tarjoaa työntekijälle sekä työantajalle ja miten verotus tukee näitä tahoja. Toinen tutkimuskysymys keskittyy henkilöstörahastoihin ja tarkastelee, kuinka niiden sääntely on kehittynyt ja miten nämä muutokset ovat vaikuttaneet henkilöstörahastojen verotukseen. Lisäksi analysoin henkilöstörahastojen tulevaisuuden näkymiä.
Palkitseminen voidaan nähdä laajana kokonaisuutena, joka sisältää monia eri vaihtoehtoja. Palkitsemistavat voivat olla esimerkiksi erilaisia etuja ja tulospalkkioita. Toisaalta palkitseminen voi olla myös aineetonta, kuten esimerkiksi mahdollisuudet vaikuttaa työympäristöön tai työsuhteen pysyvyyteen. Palkitseminen voidaan näin ollen jakaa taloudellisiin ja ei-taloudellisiin muotoihin. Tässä tutkielmassa tarkastelun kohteena ovat erityisesti taloudelliset palkitsemismuodot.
Tutkielmassa on käytetty lainopillista tutkimusmenetelmää sen keskittyessä voimassa olevaan oikeuteen. Tutkimuskysymyksiä käsitellään voimassa olevan lainsäädännön perusteella, ottaen huomioon lain esityöt sekä oikeuskirjallisuuden. Erityisesti henkilöstörahastojen sääntelyyn on tehty muutoksia yli kymmenen kertaa vuosina 1990–2024. Viimeisin varsinainen muutos verotussääntelyyn tapahtui keväällä 2024, kun Verohallinto julkaisi ohjeen työntekijän oikeudesta päättää rahastoon siirrettävien osuuksien siirtoajankohdasta, määrästä ja summasta. Tämä tukee erityisesti aiheen ajankohtaisuutta.
Tutkielma osoittaa, että palkitsemisen merkitys on kasvanut, ja sen kehittäminen on tärkeää esimerkiksi työntekijöiden sitouttamiseksi. Palkitsemistavat voivat tarjota sekä työnantajalle että työntekijälle merkittävääkin verotuksellista hyötyä. Erityisesti henkilöstörahastot voivat tukea yksilön taloudellista varautumista ja siten ne voidaan katsoa tärkeäksi palkitsemisen muodoksi myös tulevaisuudessa. Vaikka verotuksen kiristämistä voidaan perustella verohyödyillä, rahastojen suosion odotetaan kasvavan aikaisempien vuosien tapaan. Haasteiksi tunnistetaan muuttuvat verotukselliset ohjeistukset sekä vähäinen oikeuskäytäntö, mutta henkilöstörahastojen kehittäminen siten, että se hyödyttää kaikkia osapuolia, on keskeistä henkilöstörahastoinnin kannattavuuden jatkumiseksi.
Palkitseminen voidaan nähdä laajana kokonaisuutena, joka sisältää monia eri vaihtoehtoja. Palkitsemistavat voivat olla esimerkiksi erilaisia etuja ja tulospalkkioita. Toisaalta palkitseminen voi olla myös aineetonta, kuten esimerkiksi mahdollisuudet vaikuttaa työympäristöön tai työsuhteen pysyvyyteen. Palkitseminen voidaan näin ollen jakaa taloudellisiin ja ei-taloudellisiin muotoihin. Tässä tutkielmassa tarkastelun kohteena ovat erityisesti taloudelliset palkitsemismuodot.
Tutkielmassa on käytetty lainopillista tutkimusmenetelmää sen keskittyessä voimassa olevaan oikeuteen. Tutkimuskysymyksiä käsitellään voimassa olevan lainsäädännön perusteella, ottaen huomioon lain esityöt sekä oikeuskirjallisuuden. Erityisesti henkilöstörahastojen sääntelyyn on tehty muutoksia yli kymmenen kertaa vuosina 1990–2024. Viimeisin varsinainen muutos verotussääntelyyn tapahtui keväällä 2024, kun Verohallinto julkaisi ohjeen työntekijän oikeudesta päättää rahastoon siirrettävien osuuksien siirtoajankohdasta, määrästä ja summasta. Tämä tukee erityisesti aiheen ajankohtaisuutta.
Tutkielma osoittaa, että palkitsemisen merkitys on kasvanut, ja sen kehittäminen on tärkeää esimerkiksi työntekijöiden sitouttamiseksi. Palkitsemistavat voivat tarjota sekä työnantajalle että työntekijälle merkittävääkin verotuksellista hyötyä. Erityisesti henkilöstörahastot voivat tukea yksilön taloudellista varautumista ja siten ne voidaan katsoa tärkeäksi palkitsemisen muodoksi myös tulevaisuudessa. Vaikka verotuksen kiristämistä voidaan perustella verohyödyillä, rahastojen suosion odotetaan kasvavan aikaisempien vuosien tapaan. Haasteiksi tunnistetaan muuttuvat verotukselliset ohjeistukset sekä vähäinen oikeuskäytäntö, mutta henkilöstörahastojen kehittäminen siten, että se hyödyttää kaikkia osapuolia, on keskeistä henkilöstörahastoinnin kannattavuuden jatkumiseksi.