NEET-tilanteessa olevien nuorten terveys ja terveyspalveluiden käyttö
Ohraluoma, Kirsi (2024-12-13)
NEET-tilanteessa olevien nuorten terveys ja terveyspalveluiden käyttö
(13.12.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241218104392
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241218104392
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli kuvata NEET-tilanteessa olevien nuorten terveyttä ja terveyspalveluiden käyttöä. NEET-tilanteessa olevilla nuorilla viitataan 15–29 -vuotiaisiin nuoriin tai nuoriin aikuisiin, jotka ovat opintojen ja työelämän ulkopuolella. Pitkäaikainen NEET-tilanne asettaa nuoret haavoittuvaan asemaan. Perusasteen koulutuksen varaan jääminen on yhteydessä hyvinvoinnin riskeihin, kuten terveyden heikentymiseen. NEET-tilanne on arpeuttavaa, vähentää inhimillistä pääomaa ja lisää huono-osaisuutta. NEET-tilanteessa olevilla nuorilla on ikäryhmäänsä enemmän erilaisia tuen ja palveluiden tarpeita. NEET-tilanteessa oleville nuorille suunnatuilla palveluilla on keskeinen asema nuorten tulevaisuuden mahdollisuuksien edistämisessä.
Tutkielma toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Systemaattinen ja manuaalinen tiedonhaku tehtiin PubMed-, CINAHL-, PsycINFO- ja Scopus -tietokantoihin elokuussa 2024. Hakutuloksia saatiin yhteensä 933, joista mukaanotto- ja poissulkukriteerien perusteella valittiin mukaan 13 tutkimusta. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
NEET-tilanteessa olevat nuoret kokevat terveytensä ja hyvinvointinsa keskimäärin heikommaksi kuin opinnoissa tai työelämässä olevat vertaisensa. Terveydentilaan liittyen katsauksessa tunnistettiin mielenterveyteen, riskikäyttäytymiseen ja somaattiseen terveyteen liittyviä tekijöitä. NEET-nuorilla on lisääntynyt riski erityisesti masennukseen, ahdistukseen, päihdehäiriöihin ja itsetuhoiseen käyttäytymiseen. Myös psykoosisairaudet ennustivat NEET-tilannetta, toimintakyvyn laskua ja vaikeutta hoitoonohjauksessa ja -pääsyssä.
NEET-tilanteessa olevien nuorten terveyspalveluissa tunnistettiin saavutettavuuteen, palveluiden koordinointiin, varhaisiin interventioihin ja yksilöllisiin palveluihin liittyviä tekijöitä. Palveluiden hajanaisuus ja puutteellinen koordinointi tekevät nuorten tarpeiden tunnistamisesta ja hoitamisesta haastavaa. NEET-nuorten tukemiseksi tarvitaan eri toimijoiden ja hallinnonalojen välistä koordinoitua yhteistyötä, joka huomioi nuorten monitahoiset erityistarpeet ja tarjoaa yksilöllistä, integroitua tukea.
NEET-tilanne koskettaa nuorta itseään sekä yhteisöä ja yhteiskuntaa. Pitkittynyt tilanne syventää sosiaalista syrjäytymistä, osattomuuden kokemusta sekä hyvinvointi- ja terveyseroja. Nuorten mielenterveyshäiriöt ovat kansanterveydellinen haaste. Yhdenvertainen palveluihin pääsy ja hyödynnettävyys tulee varmistaa myös haavoittuvassa asemassa olevien nuorten osalta, jotta palvelujärjestelmä ei synnytä ja ylläpidä terveys- ja hyvinvointieroja. NEET-tilanteessa olevien nuorten monitasoiset palvelutarpeet edellyttävät joustavaa ja uudenlaista yhteistyötä eri sektoreiden välillä.
Tutkielma toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Systemaattinen ja manuaalinen tiedonhaku tehtiin PubMed-, CINAHL-, PsycINFO- ja Scopus -tietokantoihin elokuussa 2024. Hakutuloksia saatiin yhteensä 933, joista mukaanotto- ja poissulkukriteerien perusteella valittiin mukaan 13 tutkimusta. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
NEET-tilanteessa olevat nuoret kokevat terveytensä ja hyvinvointinsa keskimäärin heikommaksi kuin opinnoissa tai työelämässä olevat vertaisensa. Terveydentilaan liittyen katsauksessa tunnistettiin mielenterveyteen, riskikäyttäytymiseen ja somaattiseen terveyteen liittyviä tekijöitä. NEET-nuorilla on lisääntynyt riski erityisesti masennukseen, ahdistukseen, päihdehäiriöihin ja itsetuhoiseen käyttäytymiseen. Myös psykoosisairaudet ennustivat NEET-tilannetta, toimintakyvyn laskua ja vaikeutta hoitoonohjauksessa ja -pääsyssä.
NEET-tilanteessa olevien nuorten terveyspalveluissa tunnistettiin saavutettavuuteen, palveluiden koordinointiin, varhaisiin interventioihin ja yksilöllisiin palveluihin liittyviä tekijöitä. Palveluiden hajanaisuus ja puutteellinen koordinointi tekevät nuorten tarpeiden tunnistamisesta ja hoitamisesta haastavaa. NEET-nuorten tukemiseksi tarvitaan eri toimijoiden ja hallinnonalojen välistä koordinoitua yhteistyötä, joka huomioi nuorten monitahoiset erityistarpeet ja tarjoaa yksilöllistä, integroitua tukea.
NEET-tilanne koskettaa nuorta itseään sekä yhteisöä ja yhteiskuntaa. Pitkittynyt tilanne syventää sosiaalista syrjäytymistä, osattomuuden kokemusta sekä hyvinvointi- ja terveyseroja. Nuorten mielenterveyshäiriöt ovat kansanterveydellinen haaste. Yhdenvertainen palveluihin pääsy ja hyödynnettävyys tulee varmistaa myös haavoittuvassa asemassa olevien nuorten osalta, jotta palvelujärjestelmä ei synnytä ja ylläpidä terveys- ja hyvinvointieroja. NEET-tilanteessa olevien nuorten monitasoiset palvelutarpeet edellyttävät joustavaa ja uudenlaista yhteistyötä eri sektoreiden välillä.