Puheen sujumattomuuden yhteys sosiaalisemotionaaliseen kompetenssiin 5-vuotiailla lapsilla
Huttunen, Liisi; Raute, Jenni (2024-12-20)
Puheen sujumattomuuden yhteys sosiaalisemotionaaliseen kompetenssiin 5-vuotiailla lapsilla
(20.12.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501133533
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501133533
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin, selittääkö puheen sujumattomuus sosiaalisemotionaalisen kompetenssin tunneoireita ja kaverisuhdeongelmia 5-vuotiailla lapsilla osana FinnBrain-syntymäkohorttitutkimusta. Aiempien tutkimustulosten perusteella hypoteesina oli, että puheen sujumattomuus vaikuttaa negatiivisesti sosiaalisemotionaaliseen kompetenssiin. Aiemmissa tutkimuksissa tällainen yhteys on havaittu aikuisilla ja nuorilla, jotka änkyttävät. Myös kouluikäisillä lapsilla on havaittu viitteitä samankaltaisesta yhteydestä, mutta tutkimusta ei ole kattavasti alle kouluikäisistä lapsista.
Tässä tutkielmassa tarkasteltiin selittääkö puhenäytteistä koodattu puheen sujumattomuus Strengths and Difficulties -kyselyllä (SDQ) mitattuja sosiaalisemotionaalisen kompetenssin tunneoireita ja kaverisuhdeongelmia viiden vuoden iässä. Tutkittavat (n = 294) olivat osana Turun yliopiston FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksen otosta. Aineiston analyyseissa tarkasteltiin ensin muuttujien välisiä lineaarisia yhteyksiä, minkä jälkeen tehtiin kaksi lineaarista regressiomallia. Regressiomallin selitettävinä muuttujina olivat SDQ-kyselyllä mitatut tunneoireiden pisteet ja kaverisuhdeongelmien pisteet ja selittävänä muuttujana puheen sujumattomuudet. Lisäksi kovariaatiksi valittiin tutkittavan sukupuoli sekä puheen sujumattomuuksista ja sukupuolesta muodostettiin interaktiomuuttuja yhteisvaikutuksen selvittämistä varten.
Tämän tutkielman päätuloksena oli, että puheen sujumattomuus ei selittänyt sosiaalisemotionaalisen kompetenssin tunneoireita tilastollisesti merkitsevästi. Puheen sujumattomuus kuitenkin selitti tilastollisesti merkitsevästi sosiaalisemotionaalisen kompetenssin kaverisuhdeoireita. Lisäksi havaittiin, että puheen sujumattomuus selitti kaverisuhdeongelmia ainoastaan pojilla. Tulosten perusteella puheen sujumattomuus saattaa siis selittää sosiaalisemotionaalisen kompetenssin kaverisuhdeongelmia jo 5-vuotiailla lapsilla. Jatkotutkimuksissa tulisi selvittää, vaikuttaako puheen sujumattomuus vahvemmin myöhemmissä ikäpisteissä sosiaalisemotionaaliseen kompetenssiin 5-vuotisikäpisteeseen nähden. Olisi oleellista tutkia myös vanhempien huolestuneisuutta puheen sujuvuuteen liittyen sekä muita sosiaalisemotionaalisen kompetenssin osa-alueita. Jatkotutkimuksissa tulisi lisäksi kiinnittää huomiota tutkittavien tasaiseen sukupuolijakaumaan.
Tässä tutkielmassa tarkasteltiin selittääkö puhenäytteistä koodattu puheen sujumattomuus Strengths and Difficulties -kyselyllä (SDQ) mitattuja sosiaalisemotionaalisen kompetenssin tunneoireita ja kaverisuhdeongelmia viiden vuoden iässä. Tutkittavat (n = 294) olivat osana Turun yliopiston FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksen otosta. Aineiston analyyseissa tarkasteltiin ensin muuttujien välisiä lineaarisia yhteyksiä, minkä jälkeen tehtiin kaksi lineaarista regressiomallia. Regressiomallin selitettävinä muuttujina olivat SDQ-kyselyllä mitatut tunneoireiden pisteet ja kaverisuhdeongelmien pisteet ja selittävänä muuttujana puheen sujumattomuudet. Lisäksi kovariaatiksi valittiin tutkittavan sukupuoli sekä puheen sujumattomuuksista ja sukupuolesta muodostettiin interaktiomuuttuja yhteisvaikutuksen selvittämistä varten.
Tämän tutkielman päätuloksena oli, että puheen sujumattomuus ei selittänyt sosiaalisemotionaalisen kompetenssin tunneoireita tilastollisesti merkitsevästi. Puheen sujumattomuus kuitenkin selitti tilastollisesti merkitsevästi sosiaalisemotionaalisen kompetenssin kaverisuhdeoireita. Lisäksi havaittiin, että puheen sujumattomuus selitti kaverisuhdeongelmia ainoastaan pojilla. Tulosten perusteella puheen sujumattomuus saattaa siis selittää sosiaalisemotionaalisen kompetenssin kaverisuhdeongelmia jo 5-vuotiailla lapsilla. Jatkotutkimuksissa tulisi selvittää, vaikuttaako puheen sujumattomuus vahvemmin myöhemmissä ikäpisteissä sosiaalisemotionaaliseen kompetenssiin 5-vuotisikäpisteeseen nähden. Olisi oleellista tutkia myös vanhempien huolestuneisuutta puheen sujuvuuteen liittyen sekä muita sosiaalisemotionaalisen kompetenssin osa-alueita. Jatkotutkimuksissa tulisi lisäksi kiinnittää huomiota tutkittavien tasaiseen sukupuolijakaumaan.