Arvojen EU ja taipumaton Puola : Laadullinen sisällönanalyysi Euroopan parlamentin Puolan aborttilainsäädäntöä käsittelevistä päätöslauselmista
Hytti, Heidi (2025-01-08)
Arvojen EU ja taipumaton Puola : Laadullinen sisällönanalyysi Euroopan parlamentin Puolan aborttilainsäädäntöä käsittelevistä päätöslauselmista
(08.01.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501174257
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501174257
Tiivistelmä
Tutkielman aihe on aborttioikeuden normin leviäminen Puolaan Euroopan parlamentin päätöslauselmien välityksellä. Päätöslauselmat ovat yksi pehmeän sääntelyn muodoista. Pehmeä sääntely tarkoittaa erilaisia ei-laillisesti sitovia suosituksia, ohjeistoja, kannanottoja ja päätöslauselmia, joilla Euroopan unioni (EU) pyrkii edistämään EU-lainsäädännön toteutumista jäsenmaissa. EU:n hallintoelimet käyttävät yhä enemmän pehmeän sääntelyn instrumentteja jäsenmaita laillisesti sitovan sääntelyn sijaan, sillä pehmeä sääntely on joustavampi tapa jäsenmaille EU-lainsäädännön toteuttamiseen.
Euroopan parlamentti on vaatinut päätöslauselmissa Puolaa vapauttamaan aborttilainsäädäntöä ja takaamaan turvallisen abortin. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella näitä Euroopan parlamentin Puolan aborttilainsäädäntöä käsitteleviä päätöslauselmia ja selvittää, miten aborttioikeuden normia levitetään Puolaan. Tutkielmassa vastataan kysymykseen siitä, mitä päätöslauselma tarkoittaa Puolan aborttilainsäädännön kohdalla. Tutkimuskysymyksen ratkaisemiseksi tutkielmassa käytetään normidiffuusion teoriaa. Normidiffuusio tarkoittaa normien leviämistä poliittisiin käytäntöihin. Teoriapohja tutkielmassa on Martha Finnemoren ja Kathryn Sikkinkin (1998) normidiffuusioteoria sekä Thomas Rissen ja Kathryn Sikkinkin (1999) ihmisoikeusnormien diffuusioteoria.
Tutkielman aineistona on kolme Euroopan parlamentin vuosina 2020–2022 julkaisemaa päätöslauselmaa. Euroopan parlamentti ilmaisee päätöslauselmissa näkemyksensä poliittisista prosesseista ja kehityksistä sekä EU:ssa että sen ulkopuolella. Päätöslauselmien analysoimisen metodina tutkielmassa käytetään teorialähtöistä laadullista sisällönanalyysia. Laadullinen sisällönanalyysi tarkoittaa aineiston systemaattista kuvailua, jonka avulla aineistosta etsitään merkityksiä. Tämä tapahtuu luomalla pääkategorioista ja niiden alakategorioista koostuva koodauskehys, johon kerätään aineistosta tutkimuskysymyksen kannalta olennaiset ilmaukset. Tutkielmassa käytetään teorialähtöistä laadullista sisällönanalyysia eli koodauskehys on kehitetty normidiffuusioteorian pohjalta.
Analyysista käy ilmi, että parlamentti näkee aborttioikeuden normin naistenoikeusperusteisena ja vetoaa instituutioihin perustellessaan normia. Aborttioikeuden normia levitetään päätöslauselmissa suostuttelulla. Puola suhtautuu aborttioikeuden normiin vastahakoisesti. Puolan aborttilainsäädännön kohdalla päätöslauselma tarkoittaa siis sitä, että parlamentti pyrkii suostuttelun avulla levittämään naistenoikeuksiin perustuvaa aborttinormia vedoten instituutioihin.
Euroopan parlamentti on vaatinut päätöslauselmissa Puolaa vapauttamaan aborttilainsäädäntöä ja takaamaan turvallisen abortin. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella näitä Euroopan parlamentin Puolan aborttilainsäädäntöä käsitteleviä päätöslauselmia ja selvittää, miten aborttioikeuden normia levitetään Puolaan. Tutkielmassa vastataan kysymykseen siitä, mitä päätöslauselma tarkoittaa Puolan aborttilainsäädännön kohdalla. Tutkimuskysymyksen ratkaisemiseksi tutkielmassa käytetään normidiffuusion teoriaa. Normidiffuusio tarkoittaa normien leviämistä poliittisiin käytäntöihin. Teoriapohja tutkielmassa on Martha Finnemoren ja Kathryn Sikkinkin (1998) normidiffuusioteoria sekä Thomas Rissen ja Kathryn Sikkinkin (1999) ihmisoikeusnormien diffuusioteoria.
Tutkielman aineistona on kolme Euroopan parlamentin vuosina 2020–2022 julkaisemaa päätöslauselmaa. Euroopan parlamentti ilmaisee päätöslauselmissa näkemyksensä poliittisista prosesseista ja kehityksistä sekä EU:ssa että sen ulkopuolella. Päätöslauselmien analysoimisen metodina tutkielmassa käytetään teorialähtöistä laadullista sisällönanalyysia. Laadullinen sisällönanalyysi tarkoittaa aineiston systemaattista kuvailua, jonka avulla aineistosta etsitään merkityksiä. Tämä tapahtuu luomalla pääkategorioista ja niiden alakategorioista koostuva koodauskehys, johon kerätään aineistosta tutkimuskysymyksen kannalta olennaiset ilmaukset. Tutkielmassa käytetään teorialähtöistä laadullista sisällönanalyysia eli koodauskehys on kehitetty normidiffuusioteorian pohjalta.
Analyysista käy ilmi, että parlamentti näkee aborttioikeuden normin naistenoikeusperusteisena ja vetoaa instituutioihin perustellessaan normia. Aborttioikeuden normia levitetään päätöslauselmissa suostuttelulla. Puola suhtautuu aborttioikeuden normiin vastahakoisesti. Puolan aborttilainsäädännön kohdalla päätöslauselma tarkoittaa siis sitä, että parlamentti pyrkii suostuttelun avulla levittämään naistenoikeuksiin perustuvaa aborttinormia vedoten instituutioihin.