Varmoista työurista epävarmuuteen: Korkeakoulutettujen työllisyyden haasteet muuttuvilla työmarkkinoilla
Kakko, Henni (2025-01-13)
Varmoista työurista epävarmuuteen: Korkeakoulutettujen työllisyyden haasteet muuttuvilla työmarkkinoilla
Kakko, Henni
(13.01.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501205652
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501205652
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on korkeakoulutettujen työttömyys ja sen lisääntyminen viime vuosina Suomessa. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä on kasvanut voimakkaasti, joka on seurausta muun muassa koulutuksen laajentumisesta. Koulutuksesta on tullut oleellinen tekijä työmarkkinoille pääsyn kannalta, mutta samalla on kuitenkin syntynyt tilanne, jossa korkeakoulututkinto ei enää takaa varmaa työpaikkaa. Korkeakoulutetut ovat joutuneet epävarmempaan asemaan ja työllisyysnäkymien voidaan nähdä heikentyneen. Korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut viime vuosien aikana, eikä työttömyyden laskua tai hidastumista ole tällä hetkellä nähtävissä.
Tutkielmassa tarkastellaan ja analysoidaan tekijöitä, joilla voidaan nähdä olevan vaikutus korkeakoulutettujen työttömyyteen. Aihetta tarkastellaan kolmesta näkökulmasta, joita ovat työmarkkinoiden rakenteelliset muutokset, koulutuksen ja työelämän tarpeiden epäsuhta sekä alakohtaiset erot työllistymisen näkökulmasta. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto koostuu kansainvälisistä sekä suomalaisista tutkimuksista ja raporteista. Teoreettinen viitekehys koostuu aiemmasta tutkimuksesta sekä keskeisistä teorioista ja käsitteistä. Tarkastelun kohteena on korkeakoulutuksen muutos ja laajentuminen sekä siihen kytkeytyvät tutkinnonuudistus sekä Bolognan prosessi. Työttömyyden osalta tarkastelun kohteena on työmarkkinoiden muutokset, rakennemuutoksen ja palveluvaltaistumisen kautta. Lisäksi korkeakoulutettujen työttömyyteen kytkeytyy olennaisesti käsitteet koulutusinflaatiosta ja koulutusekspansiosta sekä ylikoulutuksesta.
Tutkimustulokset osoittavat, että korkeakoulutettujen työttömyyteen liittyvät tekijät ovat moninaisia ja yleensä toisiinsa kietoutuneita. Osaltaan vaikuttavia tekijöitä ovat työmarkkinoihin liittyvät haasteet ja muutokset, joita ovat muun muassa työelämän vaatimusten muuttuminen sekä jonkinasteinen epävarmuuden lisääntyminen. Korkeakoulutettujen osaamisvaatimukset ovat kasvaneet, joka on seurausta työn luonteen muuttumisesta vaativammaksi. Toisaalta taas tekijöinä voidaan pitää koulutuksen kautta syntyneitä ongelmia, joita ovat muun muassa aloituspaikkojen määrän lisääminen, jolloin kilpailu lisääntyy eikä kaikille riitä koulutustaan vastaavaa työtä. Etenkin heti valmistumisen jälkeen työllistyminen tällaisiin koulutusta vastaamattomiin työtehtäviin on todennäköistä. Tulokset osoittavat myös eroja alojen välillä, kun professioalat valmistavan paremmin työmarkkinoille ja näin ollen työllistyminen on todennäköisempää kuin generalistialoilta valmistuneilla. Korkeakoulutettujen työttömyys ei ole vain yksilöitä koskettava ongelma, vaan vaikutukset ulottuvat laajalle yhteiskuntaan, jonka vuoksi kyseiseen ilmiöön tulisi löytää mahdollisia ratkaisuja.
Tutkielmassa tarkastellaan ja analysoidaan tekijöitä, joilla voidaan nähdä olevan vaikutus korkeakoulutettujen työttömyyteen. Aihetta tarkastellaan kolmesta näkökulmasta, joita ovat työmarkkinoiden rakenteelliset muutokset, koulutuksen ja työelämän tarpeiden epäsuhta sekä alakohtaiset erot työllistymisen näkökulmasta. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto koostuu kansainvälisistä sekä suomalaisista tutkimuksista ja raporteista. Teoreettinen viitekehys koostuu aiemmasta tutkimuksesta sekä keskeisistä teorioista ja käsitteistä. Tarkastelun kohteena on korkeakoulutuksen muutos ja laajentuminen sekä siihen kytkeytyvät tutkinnonuudistus sekä Bolognan prosessi. Työttömyyden osalta tarkastelun kohteena on työmarkkinoiden muutokset, rakennemuutoksen ja palveluvaltaistumisen kautta. Lisäksi korkeakoulutettujen työttömyyteen kytkeytyy olennaisesti käsitteet koulutusinflaatiosta ja koulutusekspansiosta sekä ylikoulutuksesta.
Tutkimustulokset osoittavat, että korkeakoulutettujen työttömyyteen liittyvät tekijät ovat moninaisia ja yleensä toisiinsa kietoutuneita. Osaltaan vaikuttavia tekijöitä ovat työmarkkinoihin liittyvät haasteet ja muutokset, joita ovat muun muassa työelämän vaatimusten muuttuminen sekä jonkinasteinen epävarmuuden lisääntyminen. Korkeakoulutettujen osaamisvaatimukset ovat kasvaneet, joka on seurausta työn luonteen muuttumisesta vaativammaksi. Toisaalta taas tekijöinä voidaan pitää koulutuksen kautta syntyneitä ongelmia, joita ovat muun muassa aloituspaikkojen määrän lisääminen, jolloin kilpailu lisääntyy eikä kaikille riitä koulutustaan vastaavaa työtä. Etenkin heti valmistumisen jälkeen työllistyminen tällaisiin koulutusta vastaamattomiin työtehtäviin on todennäköistä. Tulokset osoittavat myös eroja alojen välillä, kun professioalat valmistavan paremmin työmarkkinoille ja näin ollen työllistyminen on todennäköisempää kuin generalistialoilta valmistuneilla. Korkeakoulutettujen työttömyys ei ole vain yksilöitä koskettava ongelma, vaan vaikutukset ulottuvat laajalle yhteiskuntaan, jonka vuoksi kyseiseen ilmiöön tulisi löytää mahdollisia ratkaisuja.