Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä aineisto 
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (rajattu näkyvyys)
  • Näytä aineisto
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (rajattu näkyvyys)
  • Näytä aineisto
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Ihonsiirreleikkauksen jälkeisen alipaineimuhoidon vaikutus haavanparanemiseen verrattuna perinteisiin haavasidoksiin

Valtonen, Veera (2025-01-22)

Ihonsiirreleikkauksen jälkeisen alipaineimuhoidon vaikutus haavanparanemiseen verrattuna perinteisiin haavasidoksiin

Valtonen, Veera
(22.01.2025)
Katso/Avaa
Valtonen_Veera_opinnayte.pdf (1.517Mb)
Lataukset: 

Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501277207
Tiivistelmä
Viime vuosina on haavanhoidossa perinteisten sidosten vaihtoehdoksi noussut alipaineimuhoito, jota käytetään pyrittäessä tehostamaan haavojen paranemista. Hoito perustuu haavan pinnalle tasaisesti jakautuvaan alipaineeseen, jonka on osoitettu vaikuttavan positiivisesti haavan paranemiseen. Useimmissa kliinisissä tutkimuksissa ei kuitenkaan ole yksityiskohtaisesti analysoitu alipaineimuhoidon aikaansaamia kudostason vasteita ja tämän tutkimuksen tavoitteena olikin tutkia alipaineimuhoidon hyötyjä ihonsiirreleikkauksen jälkeisenä haavanhoitona verrattuna perinteisiin sidoksiin. Tutkimme ihonsiirteen verisuonittumista ja epitelisaatiota kudosnäytteistä sekä kliinisesti ihonsiirteen tarttumista sekä komplikaatioiden esiintymistä ja vertailimme näitä kahta haavanhoitomenetelmää toisiinsa.
Tutkimukseen osallistui yhteensä 94 potilasta, joille oli tehty ihonsiirreleikkaus ja joiden ihonsiirteen kiinnittymistä haavapohjaan arvioitiin kliinisesti päivänä 14 ja komplikaatioiden esiintymistä päivänä 5-7, päivänä 14 ja viikolla 8 ihonsiirreleikkauksen jälkeen. 52 potilaalta otettiin kudosnäytteet ihonsiirrealueelta kahdessa eri aikapisteessä eli ihonsiirreleikkauksen jälkeisinä päivinä 5-7 ja 14. Kudosnäytteet värjättiin erilaisten solu- ja kudosmarkkerien suhteen, minkä avulla pystyttiin analysoimaan verisuonten lukumäärää ja uudisverisuonitukseen osallistuvien solujen suhteellista osuutta ihonsiirrealueella. Lisäksi näytteistä mitattiin epidermiksen paksuus.
Tutkimuksessa havaittiin, että perinteisillä haavasidoksilla hoidetun ryhmän näytteissä oli enemmän verisuonitusta kuin alipaineimuhoidetuilla, minkä voidaan tulkita olevan yhteydessä siirteen parempaan kiinnittymiseen ja haavan tehokkaampaan paranemiseen. Myös kliinisesti tarkasteltuna ihonsiirre oli tarttunut paremmin tässä potilasryhmässä, vaikka molemmilla ryhmillä siirteen tarttuminen oli yleisesti kliinisesti riittävää.
Tutkimustuloksen perusteella ei alipaineimuhoidosta ollut merkittävää hyötyä ihonsiirreleikkauksen jälkeisessä haavanhoidossa, kun verrattiin kudostason muutoksia ja siirteen tarttumista. Koska alipaineimuhoitolaite on myös kalliimpi ja hoito hankalampi toteuttaa kuin perinteiset haavasidokset, on sen käyttöä syytä jatkossa tarkastella kriittisesti, mikäli sama tutkimustulos pystytään toistamaan myös muissa tutkimuksissa.
Kokoelmat
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (rajattu näkyvyys) [5181]

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Tämä kokoelma

JulkaisuajatTekijätNimekkeetAsiasanatTiedekuntaLaitosOppiaineYhteisöt ja kokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste