Lähisuhdeväkivaltaa vai jotakin muuta? : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus sosiaalityöstä kunniaan liittyvän väkivallan parissa Suomessa ja Ruotsissa
Jalava, Liisa (2025-01-21)
Lähisuhdeväkivaltaa vai jotakin muuta? : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus sosiaalityöstä kunniaan liittyvän väkivallan parissa Suomessa ja Ruotsissa
(21.01.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501277092
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501277092
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan sosiaalityön tulkintoja kunniaan liittyvästä väkivallasta. Tutkielman taustalla on yhteiskunnallinen keskustelu kunniaan liittyvästä väkivallasta, jossa keskeisessä osassa ovat olleet puhe naisten asemasta, kulttuurista, uskonnosta ja maahanmuutosta. Tutkielmani tavoitteena oli selvittää, miksi sosiaalityössä erotellaan kunniaan liittyvää väkivalta omaksi lähisuhdeväkivallan muodokseen ja mitä seurauksia erottelulla on.
Tutkielmani on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, joka perustuu kahdeksaan tutkimusartikkeliin kunniaan liittyvästä väkivallasta ja sosiaalityöstä. Artikkelit ovat vuosilta 2010–2024. Tutkielman teoreettinen viitekehys on intersektionaalinen teoria, joka kuvaa sukupuolen, etnisen taustan, seksuaalisen suuntautumisen ja muiden yksilöllisten erojen yhtäaikaista ja risteävää vaikutusta ihmisen yhteiskunnalliseen asemaan. Tässä tutkielmassa intersektionaalinen teoria toimii näkökulmana, jonka avulla tarkastellaan sosiaalityötä kunniaan liittyvän väkivallan parissa yksilöllisten erojen merkitystä painottaen.
Tutkielman tulosten perusteella sosiaalityössä on pyrkimys ymmärtää kunniaan liittyvää väkivaltaa entistä paremmin ja vastata siten sitä kohtaavien asiakkaiden tarpeisiin. Kunniaan liittyvän väkivallan ja siihen liittyvien erityispiirteiden tunnistaminen onkin perustelu sille, miksi sosiaalityössä kunniaan liittyvää väkivaltaa käsitellään muusta lähisuhdeväkivallasta erillisenä ilmiönä. Samalla perusteluja erottelulle löytyy kuitenkin myös asiakkaiden etnisestä taustasta ja kansalaisuudesta sekä ylemmän tahon ohjeista. Tutkielman perusteella erottelun seurauksia ovat kaventunut näkemys siitä, keitä väkivalta koskettaa, väkivallan määrittelyn muuttuminen ja toisaalta väkivallan sivuuttaminen. Erottelulla on lisäksi stereotypioiden uusintamiseen liittyviä seurauksia. Erottelun seurauksena kantaväestöön kuuluvien naisten ja maahanmuuttaneiden naisten välinen jaottelu vahvistuu.
Tutkielman perusteella sosiaalityössä kaivattaisiin yhteisesti jaettua ymmärrystä siitä, mitä kunniaan liittyvä väkivalta on. Kunniaan liittyvän väkivallan parissa työskentely ilman ennakkoluuloisia oletuksia vaatii sosiaalityöltä itsereflektointia, jossa tarkastellaan kriittisesti sosiaalityön roolia toiseuttavien käytänteiden ylläpitämisessä. Sosiaalityössä tulisi kaiken kaikkiaan arvioida uudelleen sosiaalityön toimintaa kaiken lähisuhdeväkivallan parissa.
Tutkielmani on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, joka perustuu kahdeksaan tutkimusartikkeliin kunniaan liittyvästä väkivallasta ja sosiaalityöstä. Artikkelit ovat vuosilta 2010–2024. Tutkielman teoreettinen viitekehys on intersektionaalinen teoria, joka kuvaa sukupuolen, etnisen taustan, seksuaalisen suuntautumisen ja muiden yksilöllisten erojen yhtäaikaista ja risteävää vaikutusta ihmisen yhteiskunnalliseen asemaan. Tässä tutkielmassa intersektionaalinen teoria toimii näkökulmana, jonka avulla tarkastellaan sosiaalityötä kunniaan liittyvän väkivallan parissa yksilöllisten erojen merkitystä painottaen.
Tutkielman tulosten perusteella sosiaalityössä on pyrkimys ymmärtää kunniaan liittyvää väkivaltaa entistä paremmin ja vastata siten sitä kohtaavien asiakkaiden tarpeisiin. Kunniaan liittyvän väkivallan ja siihen liittyvien erityispiirteiden tunnistaminen onkin perustelu sille, miksi sosiaalityössä kunniaan liittyvää väkivaltaa käsitellään muusta lähisuhdeväkivallasta erillisenä ilmiönä. Samalla perusteluja erottelulle löytyy kuitenkin myös asiakkaiden etnisestä taustasta ja kansalaisuudesta sekä ylemmän tahon ohjeista. Tutkielman perusteella erottelun seurauksia ovat kaventunut näkemys siitä, keitä väkivalta koskettaa, väkivallan määrittelyn muuttuminen ja toisaalta väkivallan sivuuttaminen. Erottelulla on lisäksi stereotypioiden uusintamiseen liittyviä seurauksia. Erottelun seurauksena kantaväestöön kuuluvien naisten ja maahanmuuttaneiden naisten välinen jaottelu vahvistuu.
Tutkielman perusteella sosiaalityössä kaivattaisiin yhteisesti jaettua ymmärrystä siitä, mitä kunniaan liittyvä väkivalta on. Kunniaan liittyvän väkivallan parissa työskentely ilman ennakkoluuloisia oletuksia vaatii sosiaalityöltä itsereflektointia, jossa tarkastellaan kriittisesti sosiaalityön roolia toiseuttavien käytänteiden ylläpitämisessä. Sosiaalityössä tulisi kaiken kaikkiaan arvioida uudelleen sosiaalityön toimintaa kaiken lähisuhdeväkivallan parissa.