Lasten toispuoleiset kuuloviat ja niiden etiologia
Marttinen, Arttu (2025-01-31)
Lasten toispuoleiset kuuloviat ja niiden etiologia
Marttinen, Arttu
(31.01.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202502059717
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202502059717
Tiivistelmä
Toispuoleinen kuulovika määritellään siten, että toisessa korvassa on kuulonalenema ja toinen korva kuulee normaalisti. Toispuoleinen kuulonalenema voi vaihdella lievästä kuulonalenemasta aina toispuoleiseen kuurouteen asti. Aikaisemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että toispuoleinenkin kuulovika vaikuttaa kielteisesti lasten puheen sekä suuntakuulon kehittymiseen kuten myös sosiaalisiin taitoihin ja akateemiseen suoriutumiseen. Nämä voivat aikuisena johtaa matalampaan koulutustasoon ja huonompaan työllistymiseen.
Kuuloviat voidaan luokitella aistimistyyppisiin, johtumistyyppisiin ja kombinoituihin vikoihin. Toispuoleisen aistimistyyppisen kuulovian yleisimpiä aiheuttajia ovat sisäkorvan rakennepoikkeavuudet (esimerkiksi kuulohermon tai simpukan puuttuminen tai poikkeava rakenne) ja synnynnäinen sytomegalovirusinfektio (cCMV). Toispuoleisen johtumistyyppisen kuulovian yleisimpiä aiheuttajia ovat erilaiset vammat, korvan rakenteelliset poikkeavuudet ja helmiäiskasvain eli kolesteatooma.
Kuuloviat voidaan luokitella aistimistyyppisiin, johtumistyyppisiin ja kombinoituihin vikoihin. Toispuoleisen aistimistyyppisen kuulovian yleisimpiä aiheuttajia ovat sisäkorvan rakennepoikkeavuudet (esimerkiksi kuulohermon tai simpukan puuttuminen tai poikkeava rakenne) ja synnynnäinen sytomegalovirusinfektio (cCMV). Toispuoleisen johtumistyyppisen kuulovian yleisimpiä aiheuttajia ovat erilaiset vammat, korvan rakenteelliset poikkeavuudet ja helmiäiskasvain eli kolesteatooma.