Antibioottiresistenssin evoluutio ja kiertokulku
Lepistö, Minttu (2025-02-04)
Antibioottiresistenssin evoluutio ja kiertokulku
Lepistö, Minttu
(04.02.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202502059759
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202502059759
Tiivistelmä
Antibioottiresistenssi on yksi vakavimmista globaaleista terveysuhista. Sen kehittyminen on seurausta antibioottien pitkäaikaisesta ja laajamittaisesta käytöstä. Antibioottien aiheuttama valintapaine edistää resistenttien kantojen kehittymistä ja leviämistä, mikä voi heikentää antibioottien käyttömahdollisuuksia. Resistenssi on adaptaatio antibiootin aiheuttamaan valintapaineeseen. Antibiootin läsnäollessa resistenssigeenit parantavat bakteerin kelpoisuutta. Merkittävimpiä resistenssin kehittymisen taustalla olevia tekijöitä ovat muun muassa liikkuvat geneettiset elementit ja horisontaali geeninsiirto, joiden avulla bakteerit saavat resistenssigeenejä. Geenit voivat vaikuttaa antibiootin toimintaan: 1. muokkaamalla antibioottimolekyyliä, 2. estämällä antibiootin pääsyn kohteeseen ja 3. muokkaamalla tai ohittamalla kohteen. Antibioottien väärin- ja liikakäyttö ovat johtaneet resistenssigeenien laajamittaiseen leviämiseen myös ympäristössä, kuten vesistöissä ja maaperässä. Antibioottijäämiä tai resistenssigeenejä ei saada puhdistettua jätevesistä kunnolla. Tällöin ne päätyvät luonnonvesiin, jossa vaikuttavat vesiekosysteemiin ja mikrobipopulaatioihin. Antibioottiresistenssin torjumiseksi tarvitaan syvempää ymmärrystä siihen liittyvästä ekoevoluutiosta, tekijöistä ja mekanismeista. Kansainvälisillä toimilla kuten Maailman terveysjärjestö WHO:n GLASS-järjestelmän käyttöönotolla, uusilla hoitosuosituksilla ja lainsäädännöillä voidaan hillitä ongelmaa.