Pelillistämisen vaikutus e-terveyssovellusten käyttäjäkokemukseen
Lähtevänoja, Leo (2025-01-30)
Pelillistämisen vaikutus e-terveyssovellusten käyttäjäkokemukseen
Lähtevänoja, Leo
(30.01.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202502059875
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202502059875
Tiivistelmä
Terveydenhuollon kustannukset ovat kasvaneet keskimäärin noin 3 % vuodessa viimeisen vuosikymmenen aikana OECD-maissa, mikä on lisännyt paineita terveydenhuoltojärjestelmiin ja julkiseen talouteen. Tähän vaikuttavat erityisesti väestön ikääntyminen, kroonisten sairauksien lisääntyminen sekä terveydenhuollon teknologian kehittyminen. Ratkaisuna näihin haasteisiin digitaaliset innovaatiot, kuten e-terveyssovellukset, tarjoavat keinoja paitsi parantaa hoidon laatua myös vähentää kustannuksia. Yksi lupaava alue e-terveyden kontekstissa on pelillistäminen, joka on osoittanut potentiaalia lisätä käyttäjien motivaatiota ja sitoutumista. Tutkielma tarkastelee, miten pelillistäminen vaikuttaa e-terveyssovellusten käyttäjäkokemukseen ja mitkä tekijät ovat keskeisiä sen onnistumiselle. Tutkielma analysoi pelillistämisen keskeisiä elementtejä, kuten pistejärjestelmiä, tasoja, sosiaalista vuorovaikutusta ja immersiivisyyttä, sekä näiden vaikutuksia käyttäjäkokemuksen eri ulottuvuuksiin: kognitiiviseen, emotionaaliseen ja sosiaaliseen tasoon.
Tulokset osoittavat, että hyvin suunnitellut pelillistämiselementit voivat parantaa käyttäjien motivaatiota ja pitkäaikaista sitoutumista, erityisesti silloin, kun ne tukevat käyttäjien autonomiaa, kompetenssia ja yhteenkuuluvuutta. Lisäksi sosiaaliset ja narratiiviset elementit voivat lisätä käyttäjäkokemuksen mielekkyyttä ja osallistavuutta. Haasteina ovat muun muassa tietosuojaan ja eettisyyteen liittyvät kysymykset sekä pelillistämisen vaikutusten pitkäaikaisuus, sillä ilman jatkuvaa kehitystä ja mukautumista motivaatio voi heikentyä ajan myötä. Tutkielma korostaa, että pelillistämisen onnistunut soveltaminen edellyttää käyttäjäkeskeistä suunnittelua, joka huomioi eri käyttäjäryhmien tarpeet ja preferenssit. Jatkotutkimuksissa olisi tärkeää selvittää, miten pelillistämisen elementtejä voidaan optimoida eri kohderyhmille ja miten ne vaikuttavat käyttäjien terveyskäyttäytymiseen pitkällä aikavälillä.
Tulokset osoittavat, että hyvin suunnitellut pelillistämiselementit voivat parantaa käyttäjien motivaatiota ja pitkäaikaista sitoutumista, erityisesti silloin, kun ne tukevat käyttäjien autonomiaa, kompetenssia ja yhteenkuuluvuutta. Lisäksi sosiaaliset ja narratiiviset elementit voivat lisätä käyttäjäkokemuksen mielekkyyttä ja osallistavuutta. Haasteina ovat muun muassa tietosuojaan ja eettisyyteen liittyvät kysymykset sekä pelillistämisen vaikutusten pitkäaikaisuus, sillä ilman jatkuvaa kehitystä ja mukautumista motivaatio voi heikentyä ajan myötä. Tutkielma korostaa, että pelillistämisen onnistunut soveltaminen edellyttää käyttäjäkeskeistä suunnittelua, joka huomioi eri käyttäjäryhmien tarpeet ja preferenssit. Jatkotutkimuksissa olisi tärkeää selvittää, miten pelillistämisen elementtejä voidaan optimoida eri kohderyhmille ja miten ne vaikuttavat käyttäjien terveyskäyttäytymiseen pitkällä aikavälillä.