Glasgow'n kooma-asteikon luotettavuus päihtyneen potilaan tajunnantason arvioinnissa
Metso, Oona (2025-02-05)
Glasgow'n kooma-asteikon luotettavuus päihtyneen potilaan tajunnantason arvioinnissa
Metso, Oona
(05.02.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025021011089
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025021011089
Tiivistelmä
Tämän kuvailevan kirjallisuuskatsauksen aiheena on tarkastella Glasgow´n kooma-asteikon luotettavuutta niissä tilanteissa, kun potilas on päihteiden vaikutuksen alaisena. Tämä syventävien opintojen opinnäytetyö on tehty anestesiologian ja tehohoidon oppiaineelle.
Aineistona käytettiin seitsemäätoista artikkelia. Suurin osa artikkeleista on PubMed-tietokannasta. Lisäksi hyödynnettiin Volteria ja aivovammojen Käypä hoito -suositusta. Hakumenettely on kuvattu tarkemmin kappaleessa Aineisto ja menetelmät. Kyseessä on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, joten eettistä ennakkoarviointia tai tutkimuslupaa ei tarvittu.
Päihtyneen potilaan GCS-pisteiden laskeminen on haastavaa. Tämä johtuu esimerkiksi epäselvästä puheesta ja alentuneesta kipukynnyksestä. (Hoban 2017) Päihtyneen potilaan kohdalla terveydenhuollon ammattilaiset usein joko yli- tai aliarvioivat päävamman vakavuuden (Isokuortti ym. 2016).
Joidenkin arvioiden mukaan jopa 51 prosenttia potilaista on alkoholin vaikutuksen alaisena päävamman sattuessa. (Ramesh ym. 2015) Alkoholin käyttö altistaa yksilön traumaattiselle päävammalle riippumatta siitä, käyttääkö yksilö alkoholia säännöllisesti vai ainoastaan satunnaisesti (Isokuortti ym. 2016).
Alkoholin on tiedetty laskevan aivovammapotilaan GCS-pisteitä korkeintaan yhden pisteen verran (Lance ym. 2007). Mikäli potilas on joko alkoholin tai bentsodiatsepiinien vaikutuksen alaisena, GCS-pisteet nousivat seurannassa. Samankaltainen vaikutus huomattiin myös kokaiinin, kannabiksen ja opiaattien yhteiskäytöllä. (DiGiorgio ym. 2019)
Glasgow’n kooma-asteikon on todettu olevan luotettava menetelmä arvioimaan päihtyneen potilaan tajunnantasoa myös tilanteissa, joissa potilas ei ole saanut päävammaa (Heard ym. 2004).
Potilaan alentuneen tajunnantason arvioimiseksi on käytetty GCS:n sijasta pelkkää GCS:n motorista komponenttia ja FOUR-asteikkoa. Näiden mittareiden lisäksi tässä kirjallisuuskatsauksessa ei käsitelty muita vaihtoehtoisia menetelmiä. Kirjallisuuskatsauksen perusteella vaikuttaa siltä, että GCS:n asema päihtyneen potilaan tajunnantason arvioimisessa on varsin vakiintunut.
Aineistona käytettiin seitsemäätoista artikkelia. Suurin osa artikkeleista on PubMed-tietokannasta. Lisäksi hyödynnettiin Volteria ja aivovammojen Käypä hoito -suositusta. Hakumenettely on kuvattu tarkemmin kappaleessa Aineisto ja menetelmät. Kyseessä on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, joten eettistä ennakkoarviointia tai tutkimuslupaa ei tarvittu.
Päihtyneen potilaan GCS-pisteiden laskeminen on haastavaa. Tämä johtuu esimerkiksi epäselvästä puheesta ja alentuneesta kipukynnyksestä. (Hoban 2017) Päihtyneen potilaan kohdalla terveydenhuollon ammattilaiset usein joko yli- tai aliarvioivat päävamman vakavuuden (Isokuortti ym. 2016).
Joidenkin arvioiden mukaan jopa 51 prosenttia potilaista on alkoholin vaikutuksen alaisena päävamman sattuessa. (Ramesh ym. 2015) Alkoholin käyttö altistaa yksilön traumaattiselle päävammalle riippumatta siitä, käyttääkö yksilö alkoholia säännöllisesti vai ainoastaan satunnaisesti (Isokuortti ym. 2016).
Alkoholin on tiedetty laskevan aivovammapotilaan GCS-pisteitä korkeintaan yhden pisteen verran (Lance ym. 2007). Mikäli potilas on joko alkoholin tai bentsodiatsepiinien vaikutuksen alaisena, GCS-pisteet nousivat seurannassa. Samankaltainen vaikutus huomattiin myös kokaiinin, kannabiksen ja opiaattien yhteiskäytöllä. (DiGiorgio ym. 2019)
Glasgow’n kooma-asteikon on todettu olevan luotettava menetelmä arvioimaan päihtyneen potilaan tajunnantasoa myös tilanteissa, joissa potilas ei ole saanut päävammaa (Heard ym. 2004).
Potilaan alentuneen tajunnantason arvioimiseksi on käytetty GCS:n sijasta pelkkää GCS:n motorista komponenttia ja FOUR-asteikkoa. Näiden mittareiden lisäksi tässä kirjallisuuskatsauksessa ei käsitelty muita vaihtoehtoisia menetelmiä. Kirjallisuuskatsauksen perusteella vaikuttaa siltä, että GCS:n asema päihtyneen potilaan tajunnantason arvioimisessa on varsin vakiintunut.