D-vitamiinilisän käyttö imeväisikäisillä
Ruostetsaari, Netta (2025-02-27)
D-vitamiinilisän käyttö imeväisikäisillä
(27.02.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025030315200
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025030315200
Tiivistelmä
Tämä tutkielma käsittelee D-vitamiinia ja imeväisikäisten D-vitamiinilisäravinteen käyttöä. D-vitamiini on tärkeä elimistölle jo imeväisiästä alkaen. D-vitamiini vaikuttaa elimistön kalsiumin ja fosforin aineenvaihduntaan sekä ehkäisee lasten riisitautia ja aikuisten osteomalasiaa. Se edesauttaa muun muassa normaalia kasvua, luuston terveyttä ja hyvinvointia sekä immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. D-vitamiinin puutos on yhdistetty myös imeväisikäisillä useiden sairauksien kuten hengitystieinfektioiden, vakavan varhaislapsuuden hammaskarieksen sekä allergisten sairauksien riskiin.
D-vitamiinilisän käyttösuosituksissa tulee ottaa huomioon sekä puutoksen että liikasaannin ehkäiseminen. Suomessa imeväisikäisille suositellaan D-vitamiinilisää käytettäväksi kahden viikon iästä alkaen, koska imeväisikäiset ovat erityisen alttiita D-vitamiinin puutokselle vähäisen auringonvaloaltistuksen sekä äidinmaidon alhaisen D-vitamiinipitoisuuden takia. Tällä hetkellä D-vitamiinilisä suositellaan annosteltavaksi imeväisikäisille D-vitamiinitipoilla. D-vitamiinin rasvaliukoisuuden takia sen haittapuolena on hidas liukeneminen ja huono imeytyminen suun kautta annosteltaessa, ja nämä vaikuttavat D-vitamiinilisäannoksen biologiseen hyötyosuuteen.
D-vitamiinilisää ei voi kuitenkaan antaa ylimäärin, sillä D-vitamiinin liikasaanti johtaa toksisiin vaikutuksiin. D-vitamiinin biologista hyötyosuutta voitaisiin parantaa esimerkiksi lääkeaineen annostelujärjestelmien avulla. Erityisen lupaavalta menetelmältä vaikuttaa itsestään mikroemulgoituva lääkeaineen annostelujärjestelmä yhdistettynä nopeasti liukeneviin kalvoihin, mikä parantaa D-vitamiinin biologista hyötyosuutta. Lisäksi imeväisikäisten kohdalla tippojen annosteluprosessi tuottaa usein haasteita, ja kalvoteknologian hyödyntäminen tekisi D-vitamiinin annostelusta imeväisikäisille helpompaa ja turvallisempaa. Suurin osa lääkeaineen annostelujärjestelmistä D-vitamiinilisän kuljettajina ovat vielä alkututkimusvaiheessa, ja etenkin niiden mahdollinen soveltaminen imeväisikäisille vaatii lisää kehitystyötä sekä käytännön tutkimustietoa.
D-vitamiinilisän käyttösuosituksissa tulee ottaa huomioon sekä puutoksen että liikasaannin ehkäiseminen. Suomessa imeväisikäisille suositellaan D-vitamiinilisää käytettäväksi kahden viikon iästä alkaen, koska imeväisikäiset ovat erityisen alttiita D-vitamiinin puutokselle vähäisen auringonvaloaltistuksen sekä äidinmaidon alhaisen D-vitamiinipitoisuuden takia. Tällä hetkellä D-vitamiinilisä suositellaan annosteltavaksi imeväisikäisille D-vitamiinitipoilla. D-vitamiinin rasvaliukoisuuden takia sen haittapuolena on hidas liukeneminen ja huono imeytyminen suun kautta annosteltaessa, ja nämä vaikuttavat D-vitamiinilisäannoksen biologiseen hyötyosuuteen.
D-vitamiinilisää ei voi kuitenkaan antaa ylimäärin, sillä D-vitamiinin liikasaanti johtaa toksisiin vaikutuksiin. D-vitamiinin biologista hyötyosuutta voitaisiin parantaa esimerkiksi lääkeaineen annostelujärjestelmien avulla. Erityisen lupaavalta menetelmältä vaikuttaa itsestään mikroemulgoituva lääkeaineen annostelujärjestelmä yhdistettynä nopeasti liukeneviin kalvoihin, mikä parantaa D-vitamiinin biologista hyötyosuutta. Lisäksi imeväisikäisten kohdalla tippojen annosteluprosessi tuottaa usein haasteita, ja kalvoteknologian hyödyntäminen tekisi D-vitamiinin annostelusta imeväisikäisille helpompaa ja turvallisempaa. Suurin osa lääkeaineen annostelujärjestelmistä D-vitamiinilisän kuljettajina ovat vielä alkututkimusvaiheessa, ja etenkin niiden mahdollinen soveltaminen imeväisikäisille vaatii lisää kehitystyötä sekä käytännön tutkimustietoa.