Kasvien biolistinen transformaatio
Santa, Essi (2025-03-10)
Kasvien biolistinen transformaatio
(10.03.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025031217429
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025031217429
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan kirjallisuuden pohjalta kasvien biolistista transformaatiotekniikkaa
ja sen toimintaperiaatteita, laitteistoja, transformaation tehokkuuteen vaikuttavia
tekijöitä sekä sovelluksia.
Kasvien biolististisessa transformaatiossa eli partikkelipommituksessa mikro- tai nanokokoisten
partikkelien avulla siirretään DNA:ta kohdesoluun. Transformaation tehokkuuteen
vaikuttaa monia fysikaalisia, biologisia ja ympäristötekijöitä, jotka täytyy optimoida
sopiviksi. Kohteena on kasvisolu, joka voi olla esimerkiksi osa lehteä tai varren kärkikasvupistettä.
Siirrettävä DNA voi olla kloonausplasmidi tai siitä poistettu ekspressiokasetti.
Geeninsiirtolaitteessa eli geenipyssyssä käytetään yleensä heliumpainetta partikkelien
kiihdyttämiseen. Transformaation jälkeen DNA voi integroitua sattumanvaraiseen paikkaan
tuman genomiin tai paikkaspesifisesti soluelimen genomiin. Genomiin voi integroitua
useita kopioita DNA:sta. Integroitumisen mekanismia ei vielä tarkalleen tunneta.
Tämän DNA:n siirtotekniikan avulla voidaan tutkia esimerkiksi geenien ilmentymistä ja
vaikuttaa kasvien ominaisuuksiin, kuten ravintoarvoihin sekä abioottiseen ja bioottiseen
stressinsietokykyyn. Toistaiseksi Euroopassa tekniikkaa käytetään lähinnä tutkimuksessa,
koska EU:n lainsäädäntö ei salli geneettisesti muokattujen kasvien viljelyä.
ja sen toimintaperiaatteita, laitteistoja, transformaation tehokkuuteen vaikuttavia
tekijöitä sekä sovelluksia.
Kasvien biolististisessa transformaatiossa eli partikkelipommituksessa mikro- tai nanokokoisten
partikkelien avulla siirretään DNA:ta kohdesoluun. Transformaation tehokkuuteen
vaikuttaa monia fysikaalisia, biologisia ja ympäristötekijöitä, jotka täytyy optimoida
sopiviksi. Kohteena on kasvisolu, joka voi olla esimerkiksi osa lehteä tai varren kärkikasvupistettä.
Siirrettävä DNA voi olla kloonausplasmidi tai siitä poistettu ekspressiokasetti.
Geeninsiirtolaitteessa eli geenipyssyssä käytetään yleensä heliumpainetta partikkelien
kiihdyttämiseen. Transformaation jälkeen DNA voi integroitua sattumanvaraiseen paikkaan
tuman genomiin tai paikkaspesifisesti soluelimen genomiin. Genomiin voi integroitua
useita kopioita DNA:sta. Integroitumisen mekanismia ei vielä tarkalleen tunneta.
Tämän DNA:n siirtotekniikan avulla voidaan tutkia esimerkiksi geenien ilmentymistä ja
vaikuttaa kasvien ominaisuuksiin, kuten ravintoarvoihin sekä abioottiseen ja bioottiseen
stressinsietokykyyn. Toistaiseksi Euroopassa tekniikkaa käytetään lähinnä tutkimuksessa,
koska EU:n lainsäädäntö ei salli geneettisesti muokattujen kasvien viljelyä.