Näytä suppeat kuvailutiedot

Lasten kasvo- ja kallomurtumiin liittyvät oheisvammat

Laitila, Janni (2025-03-04)

dc.contributor.authorLaitila, Janni
dc.date.accessioned2025-03-28T22:05:10Z
dc.date.available2025-03-28T22:05:10Z
dc.date.issued2025-03-04
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/10024/180390
dc.description.abstractLasten kallo- ja kasvomurtumiin liittyy oheisvammojen riski. Oheisvammat ovat kasvojen ulkopuolella sijaitsevia vammoja, joita ovat esimerkiksi aivovammat, niskan ja kaulan alueen vammat sekä rangan, raajojen ja sisäelinten vammat. Aivovamma on yleinen kasvo- ja kallomurtumiin liittyvä oheisvamma. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lasten kasvo- ja kallomurtumiin liittyvien oheisvammojen esiintyvyyttä ja piirteitä. Lisäksi tutkimuksessa haluttiin selvittää oheisvamman saaneiden potilaiden kliinisiä ja demografisia piirteitä sekä niiden yhteyttä oheisvammoihin. Tutkimus on retrospektiivinen kohorttitutkimus alle 16-vuotiaista lapsista, joilla on diagnosoitu kasvo- ja/tai kallomurtuma Helsingin seudun yliopistollisessa keskussairaalassa vuosina 2013–2020. Tutkimuksen parametrit on aiemmin kerätty Excel-taulukkoon, jossa potilaat on anonymisoitu. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri myönsi tutkimukselle luvan 6.2.2017. Excel-taulukkoon on taulukoitu potilaiden ikä, sukupuoli, vamman etiologia, murtuman tyyppi, kasvomurtuman tyyppi, oheisvammat, vammautuneiden elinjärjestelmien määrä, aivovammat, likrvorvuoto, intuboinnin ja tehohoidon tarve, menehtyminen ja menehtymisen syy. Potilaat on jaettu näiden tekijöiden perusteella eri ryhmiin. Potilaita oli tutkimuksessa yhteensä 241, joista enemmistö oli poikia (65,6 %). 22,0 %:lla potilaista oli oheisvamma. Aivovamma oli yleisin oheisvamma (14,9 %). Oheisvammat olivat yleisimpiä tytöillä ja niitä esiintyi eniten vanhimmissa ikäryhmissä eli 10–12-vuotiailla ja 13–15-vuotiailla. Oheisvammaan johtivat erityisesti korkeaenergiset vammamekanismit, kuten moottoriajoneuvo-onnettomuus (65,6 %) ja korkealta putoaminen (26,8 %). Lisäksi kasvo- ja kallomurtuman saaneet potilaat (50,0 %) sekä vain kallomurtuman saaneet potilaat (38,0 %) saivat eniten oheisvammoja. Tämä tutkimus vahvistaa aiempia tuloksia, että vammamekanismilla ja murtumatyypillä on selvä yhteys oheisvammoihin. Erityisesti suurienergiset vammamekanismit ja kallomurtumat altistavat oheisvammoille. Aivovammat ovat yleisiä oheisvammoja, mikä on luonnollista, sillä kallon luiden tehtävä on suojella aivoja. Oheisvammat ovat tytöillä jonkin verran yleisempiä kuin pojilla, joka voi johtua sukupuolten välisistä anatomisista ja etiologisista eroista.
dc.format.extent15
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.titleLasten kasvo- ja kallomurtumiin liittyvät oheisvammat
dc.type.ontasotfi=Syventävien opintojen kirjallinen työ|en=Second Cycle degree thesis|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2025032822113
dc.contributor.facultyfi=Lääketieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Medicine|
dc.contributor.studysubjectfi=Suu- ja leukakirurgia|en=Oral and Maxillofacial Surgery|
dc.contributor.departmentfi=Hammaslääketieteen laitos|en=Institute of Dentistry|


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot