Äkillinen sydämen vajaatoiminta ja kaulalaskimopulssin monitorointiratkaisu keuhko- ja sydäntautien diagnostiikkaan
Saarenmaa, Aaro (2025-04-07)
Äkillinen sydämen vajaatoiminta ja kaulalaskimopulssin monitorointiratkaisu keuhko- ja sydäntautien diagnostiikkaan
(07.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041527267
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041527267
Tiivistelmä
Sydämen vajaatoiminnassa sydän joko täyttyy tai tyhjenee huonosti, jolloin sydän ei enää kykene kunnolla suoriutumaan perustehtävästään, eli veren pumppaamisesta elimistöön. Sydämen vajaatoimintaa sairastaa noin 1–2 % väestöstä ja sen ilmaantuvuus yleistyy ikääntyessä. Joka viides yli 40-vuotias sairastuu elämänsä aikana sydämen vajaatoimintaan. Sydämen vajaatoiminnan pahenemisvaihe on yleinen syy sairaalahoitoon hakeutumiselle.
Yhtenä keskeisenä piirteenä sydämen vajaatoiminnassa on laskimopaineen kohoaminen. Laskimopainetta voidaan arvioida sisemmän kaulalaskimon laajuuden perusteella yleisesti lääkärin vastaanotolla, kun on epäily sydämen vajaatoiminnasta. Sisempi kaulalaskimo on yläonttolaskimon välityksellä suoraan yhteydessä oikeaan eteiseen ja kuvaa näin hyvin oikean eteisen paineolosuhteita. Uusi teknologian voi tarjota mahdollisuuden seurata sisemmän kaulalaskimopaineen muutoksia tarkasti mittaamalla laskimon koon vaihtelua ja havaita siten uhkaava sydämen vajaatoiminnan pahenemisvaihe aikaisessa vaiheessa, jolloin voidaan parhaimmillaan välttää potilaan joutuminen sairaalahoitoon.
Tämä opinnäytetyö sisältää kirjallisuuskatsauksen akuutin sydämen vajaatoiminnan diagnostiikkaan ja hoitoon sekä tutkimusosuuden. Tutkimusosuudessa selvitetään uuden sydämen vajaatoiminnan vaikeusasteen arvioinnissa käytettävän monitorointimenetelmän käyttöä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, voidaanko kaulalaskimon liikkeessä havaita eroja sydämen vajaatoiminnan pahenemisvaiheen vuoksi sairaalahoitoon joutuneilla potilailla ja terveillä verrokeilla iholle asennettavaa liikeanturia käyttäen. Tutkimuksessa mitataan uuden kehitetyn teknologian mahdollista kykyä tunnistaa sydämen vajaatoiminnan pahenemisvaiheen alkaminen kajoamatonta tekniikkaa hyödyntäen.
Tutkimuksessa kontrollien ja terveillä tehtyjen mittausten perusteella voitiin todeta menetelmän soveltuvan kaulalaskimopulssin mittaamiseen. Sairaiden ja terveiden välillä olevien systemaattisten erojen alkuperää ei kuitenkaan voitu varmistaa, koska menetelmän toistettavuus kliinisissä kokeissa ei ollut riittävä. Lisätutkimusta ja kehitystä tarvitaan. Jos laitteisto saadaan kehitettyä tarkaksi ja helppokäyttöiseksi voisi sillä olla mahdollista tunnistaa ajoissa äkillinen sydämen vajaatoiminta ja ehkäistä sairaalaan joutuminen sydämen vajaatoiminnan pahenemisvaiheessa.
Yhtenä keskeisenä piirteenä sydämen vajaatoiminnassa on laskimopaineen kohoaminen. Laskimopainetta voidaan arvioida sisemmän kaulalaskimon laajuuden perusteella yleisesti lääkärin vastaanotolla, kun on epäily sydämen vajaatoiminnasta. Sisempi kaulalaskimo on yläonttolaskimon välityksellä suoraan yhteydessä oikeaan eteiseen ja kuvaa näin hyvin oikean eteisen paineolosuhteita. Uusi teknologian voi tarjota mahdollisuuden seurata sisemmän kaulalaskimopaineen muutoksia tarkasti mittaamalla laskimon koon vaihtelua ja havaita siten uhkaava sydämen vajaatoiminnan pahenemisvaihe aikaisessa vaiheessa, jolloin voidaan parhaimmillaan välttää potilaan joutuminen sairaalahoitoon.
Tämä opinnäytetyö sisältää kirjallisuuskatsauksen akuutin sydämen vajaatoiminnan diagnostiikkaan ja hoitoon sekä tutkimusosuuden. Tutkimusosuudessa selvitetään uuden sydämen vajaatoiminnan vaikeusasteen arvioinnissa käytettävän monitorointimenetelmän käyttöä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, voidaanko kaulalaskimon liikkeessä havaita eroja sydämen vajaatoiminnan pahenemisvaiheen vuoksi sairaalahoitoon joutuneilla potilailla ja terveillä verrokeilla iholle asennettavaa liikeanturia käyttäen. Tutkimuksessa mitataan uuden kehitetyn teknologian mahdollista kykyä tunnistaa sydämen vajaatoiminnan pahenemisvaiheen alkaminen kajoamatonta tekniikkaa hyödyntäen.
Tutkimuksessa kontrollien ja terveillä tehtyjen mittausten perusteella voitiin todeta menetelmän soveltuvan kaulalaskimopulssin mittaamiseen. Sairaiden ja terveiden välillä olevien systemaattisten erojen alkuperää ei kuitenkaan voitu varmistaa, koska menetelmän toistettavuus kliinisissä kokeissa ei ollut riittävä. Lisätutkimusta ja kehitystä tarvitaan. Jos laitteisto saadaan kehitettyä tarkaksi ja helppokäyttöiseksi voisi sillä olla mahdollista tunnistaa ajoissa äkillinen sydämen vajaatoiminta ja ehkäistä sairaalaan joutuminen sydämen vajaatoiminnan pahenemisvaiheessa.