Yhtiön johdon jäsenen fidusiaariset velvollisuudet MBO-kaupassa : Kohdeyhtiön johdon jäsen osana konsortiota
Salo, Miia (2025-03-24)
Yhtiön johdon jäsenen fidusiaariset velvollisuudet MBO-kaupassa : Kohdeyhtiön johdon jäsen osana konsortiota
(24.03.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041627978
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041627978
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan, miten konsortiotarjouksella toteutettu management buyout -kauppa (MBO-kauppa) vaikuttaa osakeyhtiölain yhtiön johdolle asettamiin fidusiaarisiin velvollisuuksiin ostotarjoustilanteessa. MBO-kaupat rantautuivat Suomen markkinoille vuonna 2023 herättäen markkinaosapuolten keskuudessa vilkasta keskustelua siitä, miten samanaikaisesti sekä ostaja- että myyjäpuolella toimiva yhtiön johdon jäsen voi asianmukaisesti täyttää osakeyhtiölaista seuraavat fidusiaariset velvollisuutensa. Velvollisuuksien täyttämistä pidetään MBO-kaupoissa ongelmallisena, sillä kaksoisroolinsa vuoksi yhtiön johdon jäsenen tulisi edistää ostotarjoustilanteessa kahta vastakkaista päämäärää - tarjouksentekijän roolissa hänen intressinään on saada kohdeyhtiön osakkeet omistukseensa mahdollisimman alhaisella hinnalla, kun taas lain edellyttämän lojaliteettivelvollisuuden nojalla hänen tulisi toimia osakkeenomistajien edun mukaisesti ja pyrkiä maksimoimaan heidän omistuksensa arvo.
MBO-kaupan vaikutuksia fidusiaarisiin velvollisuuksiin tarkastellaan tarjouksentekijän roolissa toimivan johdon jäsenen lisäksi myös kohdeyhtiöön päätöksiä tekemään jäävän esteettömän hallituksen jäsenen näkökulmasta. Hallituksen rooli julkisissa ostotarjouksissa on merkittävä, perustuen erityisesti hallituksen toimimiseen osakkeenomistajien edustajana ostotarjoukseen liittyvissä toimissa sekä laissa nimenomaisesti kohdeyhtiön hallitukselle asetettuun velvollisuuteen antaa lausunto saadusta ostotarjouksesta. Lausunnossa hallituksen tulee lausua, suositteleeko se osakkeenomistajilleen tarjouksen hyväksymistä vai hylkäämistä. Tutkielmassa pyritään löytämään keinoja, joiden avulla hallituksen toiminnan voitaisiin katsoa mahdollisimman hyvin täyttävän fidusiaariset velvollisuudet ja siten olla myös osakkeenomistajien etujen edistämiseksi optimaalista.
Tutkielma on ensisijaisesti lainopillinen. Lainopin keinoin tutkielmassa pyritään tutkimaan ja systematisoimaan osakeyhtiöoikeudellisia säännöksiä ja periaatteita julkisten ostotarjousten kontekstissa. Lainopillisen metodin lisäksi tutkielmassa hyödynnetään oikeusvertailevaa tutkimusotetta vertailemalla suomalaista oikeutta sekä Yhdysvaltain että Ruotsin oikeuteen. Tutkielma esittää lopuksi vielä suosituksia kotimaisen lainsäädännön kehittämiseksi de lege ferenda. Esitettyjen sääntelysuositusten tavoitteena on tarjota vaihtoehtoisia keinoja vahvistaa osakkeenomistajien suojaa ja turvata markkinoiden toimivuutta konsortiotarjouksella toteutettujen MBO-kauppojen osalta.
Tutkielma osoittaa, että yhtiön johdon kaksoisroolista aiheutuvaa intressiristiriitaa voidaan pyrkiä hallitsemaan erilaisin keinoin. Ensinnäkin tarjouksentekijänä toimivan johdon jäsenen toimintaa voitaisiin säännellä vetäytymisehtojen, roolissa saadun tiedon hyödyntämisen sekä tarjousprosessin aikaisen käyttäytymisen osalta. Kohdeyhtiöön jäävän esteettömän hallituksen toiminnan asianmukaisuutta voitaisiin turvata erityisesti ad hoc -valiokuntien käytöllä, ulkopuolisten neuvonantajien hyödyntämisellä tai siirtämällä päätösvalta yhtiökokoukselle. Myös tarjouksentekijän ja kohdeyhtiön välisiin sopimusjärjestelyihin voitaisiin osakkeenomistajien suojaksi puuttua ainakin neuvottelukieltoihin sitoutumisen osalta. Tutkielma osoittaa, että konsortiotarjouksella toteutetut MBO-kaupat tuovat osakeyhtiölain periaatteiden tulkintaan uudenlaisia haasteita, joihin on syytä varautua osakkeenomistajien aseman ja markkinoiden toimivuuden turvaamiseksi.
MBO-kaupan vaikutuksia fidusiaarisiin velvollisuuksiin tarkastellaan tarjouksentekijän roolissa toimivan johdon jäsenen lisäksi myös kohdeyhtiöön päätöksiä tekemään jäävän esteettömän hallituksen jäsenen näkökulmasta. Hallituksen rooli julkisissa ostotarjouksissa on merkittävä, perustuen erityisesti hallituksen toimimiseen osakkeenomistajien edustajana ostotarjoukseen liittyvissä toimissa sekä laissa nimenomaisesti kohdeyhtiön hallitukselle asetettuun velvollisuuteen antaa lausunto saadusta ostotarjouksesta. Lausunnossa hallituksen tulee lausua, suositteleeko se osakkeenomistajilleen tarjouksen hyväksymistä vai hylkäämistä. Tutkielmassa pyritään löytämään keinoja, joiden avulla hallituksen toiminnan voitaisiin katsoa mahdollisimman hyvin täyttävän fidusiaariset velvollisuudet ja siten olla myös osakkeenomistajien etujen edistämiseksi optimaalista.
Tutkielma on ensisijaisesti lainopillinen. Lainopin keinoin tutkielmassa pyritään tutkimaan ja systematisoimaan osakeyhtiöoikeudellisia säännöksiä ja periaatteita julkisten ostotarjousten kontekstissa. Lainopillisen metodin lisäksi tutkielmassa hyödynnetään oikeusvertailevaa tutkimusotetta vertailemalla suomalaista oikeutta sekä Yhdysvaltain että Ruotsin oikeuteen. Tutkielma esittää lopuksi vielä suosituksia kotimaisen lainsäädännön kehittämiseksi de lege ferenda. Esitettyjen sääntelysuositusten tavoitteena on tarjota vaihtoehtoisia keinoja vahvistaa osakkeenomistajien suojaa ja turvata markkinoiden toimivuutta konsortiotarjouksella toteutettujen MBO-kauppojen osalta.
Tutkielma osoittaa, että yhtiön johdon kaksoisroolista aiheutuvaa intressiristiriitaa voidaan pyrkiä hallitsemaan erilaisin keinoin. Ensinnäkin tarjouksentekijänä toimivan johdon jäsenen toimintaa voitaisiin säännellä vetäytymisehtojen, roolissa saadun tiedon hyödyntämisen sekä tarjousprosessin aikaisen käyttäytymisen osalta. Kohdeyhtiöön jäävän esteettömän hallituksen toiminnan asianmukaisuutta voitaisiin turvata erityisesti ad hoc -valiokuntien käytöllä, ulkopuolisten neuvonantajien hyödyntämisellä tai siirtämällä päätösvalta yhtiökokoukselle. Myös tarjouksentekijän ja kohdeyhtiön välisiin sopimusjärjestelyihin voitaisiin osakkeenomistajien suojaksi puuttua ainakin neuvottelukieltoihin sitoutumisen osalta. Tutkielma osoittaa, että konsortiotarjouksella toteutetut MBO-kaupat tuovat osakeyhtiölain periaatteiden tulkintaan uudenlaisia haasteita, joihin on syytä varautua osakkeenomistajien aseman ja markkinoiden toimivuuden turvaamiseksi.