Keuhkosyövän diagnostinen viive Satakunnassa koronapandemian aikana
Mattila, Sanni (2025-04-15)
Keuhkosyövän diagnostinen viive Satakunnassa koronapandemian aikana
(15.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041729078
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041729078
Tiivistelmä
Keuhkosyöpä on Suomessa kolmanneksi yleisin syöpä ja merkittävin syöpäkuolemien aiheuttaja sekä miehillä että naisilla. Vuodessa todetaan noin 2660 uutta keuhkosyöpää. Tutkittavista lähes kolmasosa on kuollut kuuden kuukauden kuluttua diagnoosista ja vain 11 % on ollut leikkaushoidon piirissä. Suomessa keuhkosyöpäpotilaiden viiden vuoden eloonjäämisennuste oli huomattavasti huonompi kuin Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa. Yksi mahdollisista syistä tähän on diagnostiikassa tapahtuva viive, jolloin syöpä on levinnyt eikä leikkaushoito ole enää mahdollinen. Viivettä voitaisiin vähentää esimerkiksi tupakoivien ihmisten seulonnalla.
Tutkimuksessa selvitettiin keuhkosyövän diagnostiikassa tapahtuvaa viivettä Satakunnassa vuosina 2021–2022. Samalla tutkittiin keuhkosyöpään sairastuneiden tupakointitaustaa ja mahdollista asbestialtistusta. Lisäksi selvitettiin, mikä on yleisin oire, jolla tutkittavat ensimmäisen kerran hakeutuivat lääkärin vastaanotolle. Aineistona toimivat kaikki vuosien 2021–2022 aikana keuhkosyöpädiagnoosin saanee, joiden tiedot kerättiin manuaalisesti Lifecare-tietokannasta. Tutkimukseen valikoitui yhteensä 131 ihmistä, joista miehiä oli 85 ja naisia 46.
Tutkittavien keski-ikä oli 70 vuotta ja heistä 88 % oli joskus tupakoinut. 24 % naisista ei ollut koskaan tupakoinut. Tiedetty asbestialtistus oli 5 %:lla tutkittavista. Yskä ja hengenahdistus olivat yleisimmät keuhkosyövän oireet, molempia esiintyi yli 30 %:lla tutkittavista. Ensimmäisen lääkärikäynnin jälkeen lähete erikoissairaanhoitoon tehtiin noin kahdessa viikossa. Lähetteestä diagnoosiin kesti vajaa kaksi kuukautta. Lähes kaikilta tutkittavilta otettiin keuhkokuva ja keuhkojen tai vartalon TT.
Tupakointi on keuhkosyövän merkittävin riskitekijä. Kuitenkin myös tupakoimattomia, etenkin naisia, on paljon keuhkosyöpäpotilaiden joukossa. Passiivista tupakointia ja esimerkiksi ruoanlaitossa höyrystyviä öljyjä on pohdittu selittäviksi tekijöiksi, mutta selkeää tutkimusnäyttöä tästä ei ole. Perusterveydenhuollossa lähete erikoissairaanhoitoon tehtiin nopeasti. Suurin viive diagnostiikassa tapahtui erikoissairaanhoidossa.
Tutkimuksessa selvitettiin keuhkosyövän diagnostiikassa tapahtuvaa viivettä Satakunnassa vuosina 2021–2022. Samalla tutkittiin keuhkosyöpään sairastuneiden tupakointitaustaa ja mahdollista asbestialtistusta. Lisäksi selvitettiin, mikä on yleisin oire, jolla tutkittavat ensimmäisen kerran hakeutuivat lääkärin vastaanotolle. Aineistona toimivat kaikki vuosien 2021–2022 aikana keuhkosyöpädiagnoosin saanee, joiden tiedot kerättiin manuaalisesti Lifecare-tietokannasta. Tutkimukseen valikoitui yhteensä 131 ihmistä, joista miehiä oli 85 ja naisia 46.
Tutkittavien keski-ikä oli 70 vuotta ja heistä 88 % oli joskus tupakoinut. 24 % naisista ei ollut koskaan tupakoinut. Tiedetty asbestialtistus oli 5 %:lla tutkittavista. Yskä ja hengenahdistus olivat yleisimmät keuhkosyövän oireet, molempia esiintyi yli 30 %:lla tutkittavista. Ensimmäisen lääkärikäynnin jälkeen lähete erikoissairaanhoitoon tehtiin noin kahdessa viikossa. Lähetteestä diagnoosiin kesti vajaa kaksi kuukautta. Lähes kaikilta tutkittavilta otettiin keuhkokuva ja keuhkojen tai vartalon TT.
Tupakointi on keuhkosyövän merkittävin riskitekijä. Kuitenkin myös tupakoimattomia, etenkin naisia, on paljon keuhkosyöpäpotilaiden joukossa. Passiivista tupakointia ja esimerkiksi ruoanlaitossa höyrystyviä öljyjä on pohdittu selittäviksi tekijöiksi, mutta selkeää tutkimusnäyttöä tästä ei ole. Perusterveydenhuollossa lähete erikoissairaanhoitoon tehtiin nopeasti. Suurin viive diagnostiikassa tapahtui erikoissairaanhoidossa.