Pelon hyödyntäminen sosiaalisessa markkinoinnissa
Wahlman, Anette (2025-04-16)
Pelon hyödyntäminen sosiaalisessa markkinoinnissa
(16.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025042229596
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025042229596
Tiivistelmä
Tämä tutkielma tarkastelee pelottelun (fear appeal) vaikutuksia sosiaalisessa markkinoinnissa ja pyrkii vastaamaan kysymykseen: Miten pelottelulla pyritään vaikuttamaan sosiaalisessa markkinoinnissa? Pelon käyttö viestinnässä on laajasti hyödynnetty strategia, jota käytetään muun muassa terveyskampanjoissa, politiikassa ja kaupallisessa markkinoinnissa vaikuttamaan ihmisten käyttäytymiseen ja päätöksentekoon.
Tutkielma perustuu aiempaan teoriakirjallisuuteen ja tarkastelee erityisesti pelon psykologisia ja kognitiivisia vaikutuksia, pelottelun mekanismeja sekä siihen liittyviä haasteita. Witten laajennettu rinnakkaisprosessimalli (EPPM) tarjoaa keskeisen teoriapohjan, joka auttaa analysoimaan, miten pelottelu voi joko ohjata yksilöitä kohti ratkaisukeskeistä vaaranhallintaa tai johtaa puolustautumisreaktioihin, kuten uhan kieltämiseen.
Tutkielman tulokset osoittavat, että pelottelun tehokkuus riippuu uhan vakavuuden ja henkilökohtaisen alttiuden korostamisesta sekä uskottavan ratkaisun tarjoamisesta. Liian voimakas pelottelu voi kuitenkin aiheuttaa torjuntaa ja heikentää viestin vaikuttavuutta. Liiallisella pelottelulla voi olla myös vaikutusta ahdistuksen ja avuttomuuden tunteen syntymiseen. Näiden tekijöiden ymmärtäminen voi auttaa organisaatioita kehittämään tehokkaampia ja asiakaslähtöisempiä sosiaalisen markkinoinnin strategioita.
Tutkielma perustuu aiempaan teoriakirjallisuuteen ja tarkastelee erityisesti pelon psykologisia ja kognitiivisia vaikutuksia, pelottelun mekanismeja sekä siihen liittyviä haasteita. Witten laajennettu rinnakkaisprosessimalli (EPPM) tarjoaa keskeisen teoriapohjan, joka auttaa analysoimaan, miten pelottelu voi joko ohjata yksilöitä kohti ratkaisukeskeistä vaaranhallintaa tai johtaa puolustautumisreaktioihin, kuten uhan kieltämiseen.
Tutkielman tulokset osoittavat, että pelottelun tehokkuus riippuu uhan vakavuuden ja henkilökohtaisen alttiuden korostamisesta sekä uskottavan ratkaisun tarjoamisesta. Liian voimakas pelottelu voi kuitenkin aiheuttaa torjuntaa ja heikentää viestin vaikuttavuutta. Liiallisella pelottelulla voi olla myös vaikutusta ahdistuksen ja avuttomuuden tunteen syntymiseen. Näiden tekijöiden ymmärtäminen voi auttaa organisaatioita kehittämään tehokkaampia ja asiakaslähtöisempiä sosiaalisen markkinoinnin strategioita.