Suomi toisena kielenä- ja valmistavan luokan opettajien yhteistyöverkostot ja niiden haasteet. Maahanmuuttajatausteisten oppilaiden koulunkäynnin ja kotoutumisen tukeminen

Abstract

Maahanmuuttotaustaisten oppilaisen koulunkäynnin tukeminen sekä kotoutumisen edistäminen vaativat toimiakseen hyvin toteutettua yhteistyötä eri ohjauskenttiä edustavien toimijoiden kesken. Yhteistyön toteutuminen ja onnistuminen ovat hyvin tärkeitä yhteisöllisiä tavoitteita, koska maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten koulumenestys on usein heikompaa kuin valtaväestön sekä heidän riskinsä syrjäytyä ja pudota peruskoulun jälkeisistä opinnoista ovat suurempia kuin kantaväestön nuorilla. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaisia yhteistyön suhteita suomi toisena kielenä- sekä perusopetuksen valmistavan luokan opettajat kohtasivat työssään sekä minkälaisia haasteita näissä yhteistyön suhteissa esiintyi tuettaessa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden koulunkäyntiä ja kotoutumista. Tulososiossa tarkasteltiin myös sitä, millaisia ovat suomi toisena kielenä- sekä valmistavan luokan opettajien koulutus-, pätevyys- ja työkokemustaustat maahanmuuttotaustaisten oppilaiden opettajina. Tutkielma toteutettiin laadullisen tutkimusmenetelmän avulla. Empiirisenä aineistona käytettiin Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkisto Ailasta ladattua aineistoa Child Up: maahanmuuttajataustaisten lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten haastattelut 2020–2021. Tutkielmaan aineistosta rajattiin kuusi haastattelua, jotka koostuivat suomi toisena kielenä- sekä perusopetuksen valmistavan luokan opettajien haastatteluista. Aineiston analyysitavaksi valikoitui temaattinen analyysi, joka toteutettiin Braun & Clarken (2006) mallia mukaillen. Aineiston analyysi eteni induktiivisesti eli aineistolähtöisesti. Tutkielman tuloksista ilmeni, ettei kaikkien opettajien kohdalla työnkuvalle asetukset pätevyysvaatimukset täyttyneet. Viiden opettajan kohdalla kokemus maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetuksesta osoittautui vähäiseksi. Kaikki opettajat toteuttivat työssään yhteistyön suhteita sekä kokivat haasteita yhteistyön suhteissaan tuettaessa maahanmuuttotaustaisten oppilaiden koulunkäyntiä ja kotoutumista. Yhteistyön suhteita tutkielmassa tarkasteltiin moniammatillisuuden- ja monitoimijaisuuden käsitteiden avulla. Yhteistyön suhteet tulivat esiin aineistossa kahden pääteeman kautta, joita olivat koulujen sisäiset yhteistyön suhteet sekä koulujen ulkopuoliset yhteistyön suhteet. Eniten koulun sisäisiä yhteistyön suhteita toteutettiin opettajakollegoiden kanssa ja koulun ulkopuolisia yhteistyön suhteita maahanmuuttotaustaisten oppilaiden vanhempien kanssa. Yhteistyön haasteet tulivat esiin aineistossa neljän teeman kautta, joita olivat suhtautumistavat, yhteistyön määrä, kielen ymmärtämisen haasteet sekä kulttuuriset eroavaisuudet. Eniten haasteita yhteistyön suhteissa ilmeni silloin, kun yhteistyön suhteissa esiintyi haitallisia suhteutumistapoja maahanmuuttajataustaisia oppilaita kohtaan tai yhteistyön määrä kuormitti yhteistyön tekemistä. Kielellisistä haasteista sekä kulttuurisista eroavaisuuksista johtuvat haasteet kuormittivat yleensä eniten opettajien ja oppilaiden vanhempien välisiä yhteistyön suhteita. Yhteistyötä tukeva luottamus näyttäytyi usein jäävän puutteelliseksi haastavissa yhteistyön suhteissa. Tulosten pohjalta voidaan esittää toive sekä tarve sellaisille rakenteellisille muutoksille, jotka tukisivat yhteistyön toimivuutta. Yhteistyön toimivuus takaisi yhdenvertaisemmat oppimisen ja kotoutumisen mahdollisuudet maahanmuuttajataustaisille oppilaille.