Ylös ja eteenpäin, maailma on sinun – vai onko? : Naisten oikeustieteen opinnot ja työuria vuosina 1907–1938.
Yli-Houhala, Minna (2025-03-21)
Ylös ja eteenpäin, maailma on sinun – vai onko? : Naisten oikeustieteen opinnot ja työuria vuosina 1907–1938.
Yli-Houhala, Minna
(21.03.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025042530976
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025042530976
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena on tutkia sitä, millaisia oikeustutkintoja Keisarillisen Aleksanterin yliopistossa eli Helsingin yliopistossa suoritettiin 1900-luvun alkupuolella. Tarkoitus on vertailla sitä, oliko suoritetuissa tutkinnoissa eroavaisuuksia opiskelijoiden sukupuolen perusteella. Tavoitteena on kuvata myös sitä, tapahtuiko suoritettujen tutkintojen osalta muutoksia tutkimusajanjaksona. Kuvaan lyhyesti myös sitä, mihin tutkinnon suorittaneita naisia työllistyi. Jotta tutkimustuloksia olisi edes jollain tavalla mahdollista arvioida, olen vertailun vuoksi tutkinut myös muutaman miehen työuria tutkinnon suorittamisen jälkeen.
Tutkimuksen voidaan sanoa olevan kontekstuaalista oikeushistoriaa, sillä oikeuden kehitys pyritään kytkemään muihin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Kontekstuaalisuutta haetaan kuvaamalla sitä, miten naisten tuloon yliopisto-opintoihin suhtauduttiin ylipäätään, ei vain lakitieteelliseen tiedekuntaan. Tutkielmassa on tämän vuoksi kuvattu lyhyesti naismedisiinareiden opintoja. Kuvaan myös naisten tuloa ansiouralle. Lähteinä on perinteisen oppikirjallisuuden lisäksi käytetty viihderomaaneja, Lakimies-lehden poimintoja-palstaa ja muita lehtiartikkeleita, joiden kautta pyritään luomaan jonkinlaista ajan kuvaa ja tilastotietoa siitä, millaisia tutkintoja miehet ja naiset ovat kunakin vuonna suorittaneet. Naisten omaa toimijuutta on kuvattu Naisten Ääni -lehden artikkelien kautta. Tilastotietoa tutkinnoista on vuosilta 1907–1938 ja tilastot on laadittu digitoitujen Lakimies-lehtien perusteella. Lisäksi olen tutkinut koulumatrikkeleita ja yrittänyt löytää niistä vihjeitä naisteni vaiheista tutkinnon suorittamisen jälkeen.
Keskeisenä havaintona voidaan mainita se, että naisten tulo yliopisto-opintoihin ja oikeustieteellisiin ammatteihin tapahtui hitaasti. Naiset kokivat suurta vastustusta niin yhteiskunnallisesti, kulttuurillisesti kuin myös miespuolisten opiskelijakollegoiden taholta. Vaikka kaupungistuminen ja teollistuminen yhdessä konttoriammattien lisääntymisen kanssa tarjosivat naisillekin entistä enemmän työllistymismahdollisuuksia, oli naisten kouluttautuminen ja ammatillinen kehitys pitkään vaatimatonta. Naiset suorittivat lähinnä alempia tutkintoja, kun taas miesten osalta suoritetut tutkinnot olivat huomattavasti monipuolisempia. Satunnaisotannalla valitsemani naiset työllistyivät hyvin, mutta monen ura jäi valitettavan lyhyeksi, joko avioliiton solmimisen tai muiden syiden vuoksi. Vaikka suoritetut tutkinnot ja työurat eivät kaikki olleet sadunomaisia tuhkimotarinoita, takasivat opinnot pääsyn siistiin ja kohtuullisesti palkattuun konttorityöhön, mikä sinänsä on omana aikanaan ollut merkittävä asia. Toisaalta joukkoon mahtui aivan huikeita menestystarinoita, jotka edelleen ovat ainutlaatuisia ja uraauurtavia.
Tutkimuksen voidaan sanoa olevan kontekstuaalista oikeushistoriaa, sillä oikeuden kehitys pyritään kytkemään muihin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Kontekstuaalisuutta haetaan kuvaamalla sitä, miten naisten tuloon yliopisto-opintoihin suhtauduttiin ylipäätään, ei vain lakitieteelliseen tiedekuntaan. Tutkielmassa on tämän vuoksi kuvattu lyhyesti naismedisiinareiden opintoja. Kuvaan myös naisten tuloa ansiouralle. Lähteinä on perinteisen oppikirjallisuuden lisäksi käytetty viihderomaaneja, Lakimies-lehden poimintoja-palstaa ja muita lehtiartikkeleita, joiden kautta pyritään luomaan jonkinlaista ajan kuvaa ja tilastotietoa siitä, millaisia tutkintoja miehet ja naiset ovat kunakin vuonna suorittaneet. Naisten omaa toimijuutta on kuvattu Naisten Ääni -lehden artikkelien kautta. Tilastotietoa tutkinnoista on vuosilta 1907–1938 ja tilastot on laadittu digitoitujen Lakimies-lehtien perusteella. Lisäksi olen tutkinut koulumatrikkeleita ja yrittänyt löytää niistä vihjeitä naisteni vaiheista tutkinnon suorittamisen jälkeen.
Keskeisenä havaintona voidaan mainita se, että naisten tulo yliopisto-opintoihin ja oikeustieteellisiin ammatteihin tapahtui hitaasti. Naiset kokivat suurta vastustusta niin yhteiskunnallisesti, kulttuurillisesti kuin myös miespuolisten opiskelijakollegoiden taholta. Vaikka kaupungistuminen ja teollistuminen yhdessä konttoriammattien lisääntymisen kanssa tarjosivat naisillekin entistä enemmän työllistymismahdollisuuksia, oli naisten kouluttautuminen ja ammatillinen kehitys pitkään vaatimatonta. Naiset suorittivat lähinnä alempia tutkintoja, kun taas miesten osalta suoritetut tutkinnot olivat huomattavasti monipuolisempia. Satunnaisotannalla valitsemani naiset työllistyivät hyvin, mutta monen ura jäi valitettavan lyhyeksi, joko avioliiton solmimisen tai muiden syiden vuoksi. Vaikka suoritetut tutkinnot ja työurat eivät kaikki olleet sadunomaisia tuhkimotarinoita, takasivat opinnot pääsyn siistiin ja kohtuullisesti palkattuun konttorityöhön, mikä sinänsä on omana aikanaan ollut merkittävä asia. Toisaalta joukkoon mahtui aivan huikeita menestystarinoita, jotka edelleen ovat ainutlaatuisia ja uraauurtavia.