Kriittinen ajattelu alakoulun historian oppikirjoissa: Uudistettuun Bloomin taksonomiaan perustuva analyysi tehtävien kognitiivisesta vaatimustasosta

Abstract

Tämä tutkimus analysoi tehtävien kognitiivista vaatimustasoa eri kuudennen luokan historian oppikirjoissa. Tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon eri oppikirjat sisältävät tehtäviä, jotka mahdollistavat oppilaille kriittisen ajattelun taitojen harjoittelun ja kehittämisen. Aihe on erityisen ajankohtainen, sillä tarve kriittisen ajattelun taidoille on korostunut viimeisen vuosikymmenen aikana muun muassa teknologian nopean kehityksen seurauksena. Historian oppiaineen monitulkintaisen luonteen vuoksi sillä on merkittävä asema kriittisen ajattelun taitojen kehittämisessä. Tutkimuksen tarkoituksena oli siis vastata opettajien tarpeeseen saada tietoa siitä, minkä tason kognitiivista ajattelua historian oppikirjojen tehtävät vaativat. Aineistona käytettiin kolmea historian oppikirjaa, joista kaksi oli suurimpien suomalaisten kustantajien Otavan ja Sanoma Pro:n viimeisimmät kuudennen luokan kirjat. Kolmanneksi valikoitui uudenlaiseksi kuvattu Kustannus Aarnin taitopohjaiseen oppimiseen perustuva oppikirja. Tutkimus toteutettiin teorialähtöisenä sisällönanalyysina soveltaen uudistettua Bloomin taksonomiaa. Kirjojen kaikki tehtävät kategorisoitiin kognitiivisen vaatimustason mukaan joko alemman tai korkeamman ajattelun tason tehtäviksi. Tuloksista selvisi, että korkeamman tason ajattelun taitoja edellytti 35 % Otavan kirjan tehtävistä, 19 % Sanoma Pro:n kirjan tehtävistä ja 52 % Kustannus Aarnin kirjan tehtävistä. Lisäksi havaittiin, että Otavan kirjassa oli huomattavasti enemmän tehtäviä kuin kahdessa muussa kirjassa yhteensä. Tulokset osoittavat, että oppikirjat eroavat toisistaan tehtävien kognitiivisen vaatimustason osalta. On kuitenkin otettava huomioon, että vaikka kirjantekijät tekevät tehtävien osalta erilaisia valintoja, on opettajilla pedagoginen vapaus, eikä oppikirjoja välttämättä käytetä niiden tekijöiden suunnitelman mukaisesti.