Koulukäsityömuistot käsityöyrittäjien kokemana
Vigelius, Niko; Toivanen, Martti (2025-04-20)
Koulukäsityömuistot käsityöyrittäjien kokemana
(20.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025042531164
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025042531164
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa selvitettiin koulukäsityömuistoja, joita käsityöyrittäjinä toimiville ihmisille on kertynyt heidän omalta peruskouluajaltaan. Kiinnostus koulukäsityön merkitystä ja oppiaineen antamia elämänmittaisia koulumuistoja kohtaan ohjasi tutkimaan kyseisiä aiheita. Ajatus tämän ilmiön tutkimisesta ohjasi työn toteutusta ja tutkimusotetta kohti laadullista tutkimusta.
Kohdejoukoksi valikoituneet yrittäjät valittiin eliittiotannalla useammassa kutsuerässä. Haastatteluihin kutsuttavat käsityöyrittäjät rajattiin fyysisiä tuotteita valmistaviin yrittäjiin. Valinnassa pyrittiin huomioimaan haastateltujen yrittäjävuosien ja osaamisalojen vaihtelu mahdollisimman laajasti. Työssä huomiotiin myös nykyään yleistynyt yrittäjän sivutoimisuus. Tutkimuksen aihe muuttui prosessin aikana, kun kandidaatintutkielmaan paremmin sopiva aihe löytyi kerätyn aineiston kautta.
Tutkimuksella pyrittiin selvittämään sitä, minkälaisia muistoja koulukäsityöhön liittyy sekä millaisia kehitysehdotuksia oppiaineeseen antaisivat työkseen käsitöitä tekevät yrittäjät. Aineiston jaottelu tapahtui tutkimuskysymysten mukaan käsityömuistoihin ja niihin pohjautuviin oppiaineen kehitysehdotuksiin. Aiheen teoriapohja rakentui kuvattujen tutkimuskysymysten ympärille kuvaamaan käsityöyrittäjyyttä, käsityötä oppiaineena ja muistoja yleisesti.
Haastattelujen myötä analysoidut tulokset vahvistivat käsityön merkitystä muistojen rakentajana ja osoittivat koulukäsityöhön liittyvien muistojen olevan pääosin positiivisia. Negatiivisia kokemuksia peruskouluaikana oli syntynyt liiallisen vastuunannon ja toisaalta myös valvomattomuuden seurauksena. Oppilaiden oma valinnanvapaus tehdyissä töissä nähtiin negatiivisia kokemuksia vähentävänä tekijänä. Kolme eniten korostunutta käsityömuistojen teemaa työssämme olivat vapaus tuotteen suunnittelussa, valmistuksessa sekä yleisessä tuntityöskentelyssä, itse tehdyt käytössä olleet tai yhä olevat tuotteet ja muistot liittyen käsityön opettajiin. Käsityöyrittäjät näkevät käsityön oppiaineena erittäin tärkeäksi osaksi peruskoulua. He toisivat opetukseen mukaan pienmetalliesineiden valmistamisen sekä kululaskelmien läpikäymisen käsitöitä tehdessä. Näiden lisäksi he kiinnittäisivät opetuksessa huomiota myös erityisesti oppilaiden mielenkiinnon kuunteluun, perustaitojen opettamiseen sekä opettamaan oppilaita kärsivällisyyteen ja huolelliseen viimeistelyyn.
Tämä tutkimus vahvisti aiempaa tutkimusta aiheesta ja antoi tekijöilleen pohjan aiheen syvemmälle tutkimiselle pro gradu työssä. Esimerkiksi aiemmin yleisiä käsityömuistoja mittaavassa laajemmassa tutkimuksessa oli päästy muistojen jakautumisessa saman tyyppisiin aiheisiin kuin mihin pääsimme itse. Työ auttoi tekijöitään hahmottamaan omaa roolia suhteessa siihen, millainen rooli on opettajalla koulukäsitöihin liittyvien muistojen syntyyn.
Kohdejoukoksi valikoituneet yrittäjät valittiin eliittiotannalla useammassa kutsuerässä. Haastatteluihin kutsuttavat käsityöyrittäjät rajattiin fyysisiä tuotteita valmistaviin yrittäjiin. Valinnassa pyrittiin huomioimaan haastateltujen yrittäjävuosien ja osaamisalojen vaihtelu mahdollisimman laajasti. Työssä huomiotiin myös nykyään yleistynyt yrittäjän sivutoimisuus. Tutkimuksen aihe muuttui prosessin aikana, kun kandidaatintutkielmaan paremmin sopiva aihe löytyi kerätyn aineiston kautta.
Tutkimuksella pyrittiin selvittämään sitä, minkälaisia muistoja koulukäsityöhön liittyy sekä millaisia kehitysehdotuksia oppiaineeseen antaisivat työkseen käsitöitä tekevät yrittäjät. Aineiston jaottelu tapahtui tutkimuskysymysten mukaan käsityömuistoihin ja niihin pohjautuviin oppiaineen kehitysehdotuksiin. Aiheen teoriapohja rakentui kuvattujen tutkimuskysymysten ympärille kuvaamaan käsityöyrittäjyyttä, käsityötä oppiaineena ja muistoja yleisesti.
Haastattelujen myötä analysoidut tulokset vahvistivat käsityön merkitystä muistojen rakentajana ja osoittivat koulukäsityöhön liittyvien muistojen olevan pääosin positiivisia. Negatiivisia kokemuksia peruskouluaikana oli syntynyt liiallisen vastuunannon ja toisaalta myös valvomattomuuden seurauksena. Oppilaiden oma valinnanvapaus tehdyissä töissä nähtiin negatiivisia kokemuksia vähentävänä tekijänä. Kolme eniten korostunutta käsityömuistojen teemaa työssämme olivat vapaus tuotteen suunnittelussa, valmistuksessa sekä yleisessä tuntityöskentelyssä, itse tehdyt käytössä olleet tai yhä olevat tuotteet ja muistot liittyen käsityön opettajiin. Käsityöyrittäjät näkevät käsityön oppiaineena erittäin tärkeäksi osaksi peruskoulua. He toisivat opetukseen mukaan pienmetalliesineiden valmistamisen sekä kululaskelmien läpikäymisen käsitöitä tehdessä. Näiden lisäksi he kiinnittäisivät opetuksessa huomiota myös erityisesti oppilaiden mielenkiinnon kuunteluun, perustaitojen opettamiseen sekä opettamaan oppilaita kärsivällisyyteen ja huolelliseen viimeistelyyn.
Tämä tutkimus vahvisti aiempaa tutkimusta aiheesta ja antoi tekijöilleen pohjan aiheen syvemmälle tutkimiselle pro gradu työssä. Esimerkiksi aiemmin yleisiä käsityömuistoja mittaavassa laajemmassa tutkimuksessa oli päästy muistojen jakautumisessa saman tyyppisiin aiheisiin kuin mihin pääsimme itse. Työ auttoi tekijöitään hahmottamaan omaa roolia suhteessa siihen, millainen rooli on opettajalla koulukäsitöihin liittyvien muistojen syntyyn.