Uudet lukutaidot varhaiskasvatuksen digitalisaatiota tukemassa
Mäki, Salla (2025-03-25)
Uudet lukutaidot varhaiskasvatuksen digitalisaatiota tukemassa
Mäki, Salla
(25.03.2025)
Lataukset:
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025042932482
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025042932482
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan Salon kaupungissa työskentelevien varhaiskasvatuksen opettajien suhdetta digitalisaatioon ja Uudet lukutaidot -kehittämishankkeen mahdollisia vaikutuksia digitaaliseen osaamiseen ja sen kehittymiseen. Uudet lukutaidot kehittämishankkeen tavoitteena on lasten ja nuorten tieto- ja viestintäteknisten taitojen, medialukutaidon, sekä ohjelmointiosaamisen taitojen vahvistaminen varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa.
Tutkimus on laadullinen toimintatutkimus, joka on toteutettu haastelemalla 12 Salon kaupungissa varhaiskasvatuksen työskentelevää varhaiskasvatuksen opettajaa. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää miten varhaiskasvatuksen opettajat suhtautuvat digitalisaatioon ja sen tuomiin vaikutuksiin sekä millaisia vaikutuksia Uudet lukutaidot -kehittämishankkeella on ollut Salon kaupungin varhaiskasvatuksessa työskentelevien varhaiskasvatuksen opettajien digitaaliseen osaamiseen.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu jatkuvan oppimisen, asiantuntijuuden sekä digitalisaation ympärille. Opetushallituksen Uudet lukutaidot kehittämisohjelmaa ja siihen liittyvät digiosaamisen kuvaukset avataan myös tutkimuksen teoreettisessa osuudessa.
Tutkimuksen aineisto on kerätty keväällä 2024 haastattelemalla 12 Salon kaupungin varhaiskasvatuksessa työskentelevää varhaiskasvatuksen opettajaa. Haastattelu on toteutettu yksilöhaastatteluna ja tavaksi on valikoitunut puolistrukturoitu teemahaastattelu.
Tutkimustuloksina voidaan myös todeta että, digitalisaatio on haastanut Salon kaupungin varhaiskasvatuksessa työskenteleviä varhaiskasvatuksen opettajia tarkastelemaan itseään ja työtään uudenlaisien työskentelytapojen kautta. Itsensä kehittäminen ja uusien työskentelytapojen opetteleminen ei ole sujunut ongelmitta, mutta yhdessä työssä oppien ja työkavereiden avustuksella digitaalisia laitteita on otettu haltuun sekä hyödynnetty arjen pedagogiikassa. Tämän lisäksi koulutuksista saatu tieto sekä hankkeen kautta saatu konkreettinen apu on auttanut ymmärtämään digitalisaation merkitystä nyky-yhteiskunnassa ja kannustanut ottamaan sen osaksi varhaiskasvatuksen arkea.
Tutkimustulokset osoittavat myös, että varhaiskasvatuksessa työskentelevien opettajien omien asenteiden merkitys kaikkeen uuden oppimiseen on huomattava. Omat asenteet ja ajatukset digitalisaation merkityksestä varhaiskasvatuksessa heijastuvat suoraan siihen, miten paljon digitalisaatiota hyödynnetään varhaiskasvatuksen arjessa. Pääsääntöisesti digitalisaatio ymmärretään kuitenkin tärkeäksi osaksi varhaiskasvatusta, ja se nähdään tärkeänä osana lasten arkea ja sen merkitys oppimisen ilon tuottajana ja herättäjänä on suuri.
Tutkimus on laadullinen toimintatutkimus, joka on toteutettu haastelemalla 12 Salon kaupungissa varhaiskasvatuksen työskentelevää varhaiskasvatuksen opettajaa. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää miten varhaiskasvatuksen opettajat suhtautuvat digitalisaatioon ja sen tuomiin vaikutuksiin sekä millaisia vaikutuksia Uudet lukutaidot -kehittämishankkeella on ollut Salon kaupungin varhaiskasvatuksessa työskentelevien varhaiskasvatuksen opettajien digitaaliseen osaamiseen.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu jatkuvan oppimisen, asiantuntijuuden sekä digitalisaation ympärille. Opetushallituksen Uudet lukutaidot kehittämisohjelmaa ja siihen liittyvät digiosaamisen kuvaukset avataan myös tutkimuksen teoreettisessa osuudessa.
Tutkimuksen aineisto on kerätty keväällä 2024 haastattelemalla 12 Salon kaupungin varhaiskasvatuksessa työskentelevää varhaiskasvatuksen opettajaa. Haastattelu on toteutettu yksilöhaastatteluna ja tavaksi on valikoitunut puolistrukturoitu teemahaastattelu.
Tutkimustuloksina voidaan myös todeta että, digitalisaatio on haastanut Salon kaupungin varhaiskasvatuksessa työskenteleviä varhaiskasvatuksen opettajia tarkastelemaan itseään ja työtään uudenlaisien työskentelytapojen kautta. Itsensä kehittäminen ja uusien työskentelytapojen opetteleminen ei ole sujunut ongelmitta, mutta yhdessä työssä oppien ja työkavereiden avustuksella digitaalisia laitteita on otettu haltuun sekä hyödynnetty arjen pedagogiikassa. Tämän lisäksi koulutuksista saatu tieto sekä hankkeen kautta saatu konkreettinen apu on auttanut ymmärtämään digitalisaation merkitystä nyky-yhteiskunnassa ja kannustanut ottamaan sen osaksi varhaiskasvatuksen arkea.
Tutkimustulokset osoittavat myös, että varhaiskasvatuksessa työskentelevien opettajien omien asenteiden merkitys kaikkeen uuden oppimiseen on huomattava. Omat asenteet ja ajatukset digitalisaation merkityksestä varhaiskasvatuksessa heijastuvat suoraan siihen, miten paljon digitalisaatiota hyödynnetään varhaiskasvatuksen arjessa. Pääsääntöisesti digitalisaatio ymmärretään kuitenkin tärkeäksi osaksi varhaiskasvatusta, ja se nähdään tärkeänä osana lasten arkea ja sen merkitys oppimisen ilon tuottajana ja herättäjänä on suuri.