Sanaston ja teknisen lukutaidon vaikutus luetun ymmärtämiseen ja lukunopeuteen suomenkielisillä 2. ja 3. luokan oppilailla
Martti, Ida-Maria (2025-04-04)
Sanaston ja teknisen lukutaidon vaikutus luetun ymmärtämiseen ja lukunopeuteen suomenkielisillä 2. ja 3. luokan oppilailla
(04.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025042932469
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025042932469
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee sanaston ja teknisen lukutaidon vaikutusta luetun ymmärtämiseen ja lukunopeuteen. Tutkittavat ovat toisen ja kolmannen luokan oppilaita, jotka opiskelevat suomenkielisessä yleisopetuksessa kolmessa Turun seudun alakoulussa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, eroavatko luokka-asteet siinä, miten sanasto ja tekninen lukutaito vaikuttavat luetun ymmärtämiseen ja lukunopeuteen.
Tutkimuksessa sekä toisen että kolmannen luokan oppilaat suorittivat samat testit, jotka mittasivat tutkittavien teknistä lukutaitoa, sanastoa, luetun ymmärtämistä ja lukunopeutta. Teknisen lukutaidon osalta tutkimuksessa käytettiin kahta eri mittaria, automaattista sanatunnistusta ja segmentaatiota mittaavaa sanaketjutestiä (Nevala & Lyytinen, 2000) sekä dekoodaustaitoa mittaavaa epäsanatehtävää. Sanastoa mitattiin Lexize-sanastotestillä (Salmela ym., 2021), jossa tutkittavien tuli tunnistaa, oliko esitetty sana oikea suomen kielen sana. Luetun ymmärtämistä mitattiin tietotekstillä, jonka pohjalta oppilaat vastasivat monivalintakysymyksiin. Luetun ymmärtämisen tehtävä suoritettiin silmänliikekokeena, jossa tutkittavat lukivat tekstin tietokoneen näytöltä. Näin saatiin samanaikaisesti tietoa myös tutkittavien lukunopeudesta.
Aikaisemman tutkimuksen perusteella kielellisten taitojen, kuten sanaston, roolin on todettu kasvavan ylemmillä luokka-asteilla teknisen lukutaidon sijaan (Müller & Brady, 2001; Torppa ym., 2016). Tämän tutkimusten tulosten perusteella sanastolla oli positiivinen vaikutus luetun ymmärtämiseen ja tämä vaikutus kasvoi siirryttäessä toiselta luokalta kolmannelle luokalle. Teknisen lukutaidon mittareista ainoastaan sanaketjutehtävä ennusti luetun ymmärtämistä tilastollisesti merkitsevästi, mutta tulos ei eronnut luokka-asteiden välillä. Dekoodauksella sen sijaan ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta luetun ymmärtämiseen kummallakaan luokka-asteella. Tältä osin tutkimuksen tulokset olivat siis linjassa aikaisemman tutkimuksen kanssa. Dekoodaus vaikutti kuitenkin tilastollisesti merkitsevästi lukunopeuteen, toisin kuin sanasto ja sanaketjutehtävä. Tulos ei kuitenkaan eronnut luokka-asteiden välillä.
Tämä tutkimus tuo lisää tietoa siitä, miten tekninen lukutaito ja sanasto vaikuttavat luetun ymmärtämiseen toisella ja kolmannella luokalla. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että sanastoa harjoittelemalla voidaan tukea myös oppilaiden luetun ymmärtämisen taitoja. Jatkossa olisikin tärkeä selvittää, miten sanaston ja teknisen lukutaidon vaikutukset näkyvät ylemmillä luokka-asteilla. Lisäksi olisi tärkeä selvittää, voidaanko sanastoon kohdistuvilla interventioilla vaikuttaa positiivisesti oppilaan luetun ymmärtämisen taitoihin.
Tutkimuksessa sekä toisen että kolmannen luokan oppilaat suorittivat samat testit, jotka mittasivat tutkittavien teknistä lukutaitoa, sanastoa, luetun ymmärtämistä ja lukunopeutta. Teknisen lukutaidon osalta tutkimuksessa käytettiin kahta eri mittaria, automaattista sanatunnistusta ja segmentaatiota mittaavaa sanaketjutestiä (Nevala & Lyytinen, 2000) sekä dekoodaustaitoa mittaavaa epäsanatehtävää. Sanastoa mitattiin Lexize-sanastotestillä (Salmela ym., 2021), jossa tutkittavien tuli tunnistaa, oliko esitetty sana oikea suomen kielen sana. Luetun ymmärtämistä mitattiin tietotekstillä, jonka pohjalta oppilaat vastasivat monivalintakysymyksiin. Luetun ymmärtämisen tehtävä suoritettiin silmänliikekokeena, jossa tutkittavat lukivat tekstin tietokoneen näytöltä. Näin saatiin samanaikaisesti tietoa myös tutkittavien lukunopeudesta.
Aikaisemman tutkimuksen perusteella kielellisten taitojen, kuten sanaston, roolin on todettu kasvavan ylemmillä luokka-asteilla teknisen lukutaidon sijaan (Müller & Brady, 2001; Torppa ym., 2016). Tämän tutkimusten tulosten perusteella sanastolla oli positiivinen vaikutus luetun ymmärtämiseen ja tämä vaikutus kasvoi siirryttäessä toiselta luokalta kolmannelle luokalle. Teknisen lukutaidon mittareista ainoastaan sanaketjutehtävä ennusti luetun ymmärtämistä tilastollisesti merkitsevästi, mutta tulos ei eronnut luokka-asteiden välillä. Dekoodauksella sen sijaan ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta luetun ymmärtämiseen kummallakaan luokka-asteella. Tältä osin tutkimuksen tulokset olivat siis linjassa aikaisemman tutkimuksen kanssa. Dekoodaus vaikutti kuitenkin tilastollisesti merkitsevästi lukunopeuteen, toisin kuin sanasto ja sanaketjutehtävä. Tulos ei kuitenkaan eronnut luokka-asteiden välillä.
Tämä tutkimus tuo lisää tietoa siitä, miten tekninen lukutaito ja sanasto vaikuttavat luetun ymmärtämiseen toisella ja kolmannella luokalla. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että sanastoa harjoittelemalla voidaan tukea myös oppilaiden luetun ymmärtämisen taitoja. Jatkossa olisikin tärkeä selvittää, miten sanaston ja teknisen lukutaidon vaikutukset näkyvät ylemmillä luokka-asteilla. Lisäksi olisi tärkeä selvittää, voidaanko sanastoon kohdistuvilla interventioilla vaikuttaa positiivisesti oppilaan luetun ymmärtämisen taitoihin.