Tuottojen ennustettavuus Pohjoismaiden osakemarkkinoilla
Anttila, Markus (2025-04-08)
Tuottojen ennustettavuus Pohjoismaiden osakemarkkinoilla
(08.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025042932293
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025042932293
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Pohjoismaiden osakemarkkinoiden tuottojen ennustettavuutta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, voidaanko Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan osakemarkkinoiden tuottoja ennustaa Yhdysvaltain, Saksan ja Kiinan markkinoiden toteutuneiden tuottojen, osinkotuoton ja markkinakoron perusteella. Tutkimuskysymys jakautuu kolmeen alakysymykseen: 1) Voidaanko viivästettyjen tuottojen perusteella ennustaa osakemarkkinoiden tuottoja Pohjoismaissa? 2) Pystytäänkö viivästettyjen tuottojen avulla ennustaa tuottoja Pohjoismaissa otoksen ulkopuolella? 3) Onko osinkotuotolla tai markkinakorolla ennustevoimaa osakemarkkinoiden tuottoihin Pohjoismaissa?
Tutkielman teoreettinen viitekehys perustuu tehokkaiden markkinoiden hypoteesiin, rationaalisten odotusten teoriaan ja käyttäytymistieteelliseen rahoitusteoriaan. Tehokkaiden markkinoiden hypoteesin mukaan markkinat ovat tehokkaat, jos kaikki saatavilla oleva tieto heijastuu arvopapereiden hintoihin. Käyttäytymistieteellinen rahoitusteoria puolestaan tarkastelee, miten psykologiset tekijät ja kognitiiviset vinoumat vaikuttavat sijoittajien päätöksentekoon ja markkinoiden käyttäytymiseen.
Tutkimusaineisto koostuu Pohjoismaiden, Yhdysvaltain, Saksan ja Kiinan osakemarkkinoiden kuukausittaisista tuotoista vuosilta 1993–2024. Aineisto sisältää myös osinkotuotot ja lyhyet markkinakorot Pohjoismaista. Tutkimusmenetelminä käytetään vektoriautoregressiomallia (VAR), joka estimoidaan tulosten luotettavuuden lisäämiseksi sekä pienimmän neliösumman menetelmällä, että LASSO-menetelmällä.
Tutkimustulokset osoittavat, että Kiinan viivästetyt tuotot ennustavat tuottoja kolmessa neljästä Pohjoismaasta (Ruotsi, Tanska ja Norja). Lisäksi havaitaan tilastollisesti merkitsevä autokorrelaatio Suomen osakemarkkinoilla. Yhdysvaltain ja Saksan viivästetyt tuotot eivät ennusta tuottoja missään Pohjoismaassa. Otoksen ulkopuoliset testit osoittavat, että viivästettyjen tuottojen ennustekyky on heikko otoksen ulkopuolella, eikä tuloksia voida pitää taloudellisesti merkittävinä.
Lisätuloksina havaitaan, että osinkotuotto ja lyhyt markkinakorko eivät ennusta osakemarkkinoiden tuottoja Pohjoismaissa merkittävästi. Covid-19-pandemian aikana Yhdysvaltain viivästettyjen tuottojen rooli tuottojen ennustajana korostuu, mikä on linjassa aikaisemman tutkimuksen kanssa, joka osoittaa Yhdysvaltain markkinoiden merkityksen kasvavan kriisiaikoina.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vaikka viivästettyjen tuottojen perusteella voidaan ennustaa tuottoja Pohjoismaissa otoksen sisällä, ennustekyky ei ole riittävän vahva otoksen ulkopuolella, jotta tuloksia voitaisiin pitää taloudellisesti merkittävinä. Osinkotuoton ja markkinakoron ennustevoima on heikko, ja Yhdysvaltain markkinoiden merkitys korostuu erityisesti kriisiaikoina. Tutkimus tuo uutta tietoa Pohjoismaiden osakemarkkinoiden tuottojen ennustettavuudesta ja tarjoaa pohjan jatkotutkimuksille.
Tutkielman teoreettinen viitekehys perustuu tehokkaiden markkinoiden hypoteesiin, rationaalisten odotusten teoriaan ja käyttäytymistieteelliseen rahoitusteoriaan. Tehokkaiden markkinoiden hypoteesin mukaan markkinat ovat tehokkaat, jos kaikki saatavilla oleva tieto heijastuu arvopapereiden hintoihin. Käyttäytymistieteellinen rahoitusteoria puolestaan tarkastelee, miten psykologiset tekijät ja kognitiiviset vinoumat vaikuttavat sijoittajien päätöksentekoon ja markkinoiden käyttäytymiseen.
Tutkimusaineisto koostuu Pohjoismaiden, Yhdysvaltain, Saksan ja Kiinan osakemarkkinoiden kuukausittaisista tuotoista vuosilta 1993–2024. Aineisto sisältää myös osinkotuotot ja lyhyet markkinakorot Pohjoismaista. Tutkimusmenetelminä käytetään vektoriautoregressiomallia (VAR), joka estimoidaan tulosten luotettavuuden lisäämiseksi sekä pienimmän neliösumman menetelmällä, että LASSO-menetelmällä.
Tutkimustulokset osoittavat, että Kiinan viivästetyt tuotot ennustavat tuottoja kolmessa neljästä Pohjoismaasta (Ruotsi, Tanska ja Norja). Lisäksi havaitaan tilastollisesti merkitsevä autokorrelaatio Suomen osakemarkkinoilla. Yhdysvaltain ja Saksan viivästetyt tuotot eivät ennusta tuottoja missään Pohjoismaassa. Otoksen ulkopuoliset testit osoittavat, että viivästettyjen tuottojen ennustekyky on heikko otoksen ulkopuolella, eikä tuloksia voida pitää taloudellisesti merkittävinä.
Lisätuloksina havaitaan, että osinkotuotto ja lyhyt markkinakorko eivät ennusta osakemarkkinoiden tuottoja Pohjoismaissa merkittävästi. Covid-19-pandemian aikana Yhdysvaltain viivästettyjen tuottojen rooli tuottojen ennustajana korostuu, mikä on linjassa aikaisemman tutkimuksen kanssa, joka osoittaa Yhdysvaltain markkinoiden merkityksen kasvavan kriisiaikoina.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vaikka viivästettyjen tuottojen perusteella voidaan ennustaa tuottoja Pohjoismaissa otoksen sisällä, ennustekyky ei ole riittävän vahva otoksen ulkopuolella, jotta tuloksia voitaisiin pitää taloudellisesti merkittävinä. Osinkotuoton ja markkinakoron ennustevoima on heikko, ja Yhdysvaltain markkinoiden merkitys korostuu erityisesti kriisiaikoina. Tutkimus tuo uutta tietoa Pohjoismaiden osakemarkkinoiden tuottojen ennustettavuudesta ja tarjoaa pohjan jatkotutkimuksille.