Juutalaisten rintamasotilaiden yhteisöllisyyden rakentuminen Turun juutalaisen urheiluseuran Front Karolina -lehdessä 1942–1944
Hasan, Miiu (2025-04-17)
Juutalaisten rintamasotilaiden yhteisöllisyyden rakentuminen Turun juutalaisen urheiluseuran Front Karolina -lehdessä 1942–1944
Hasan, Miiu
(17.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025042932494
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025042932494
Tiivistelmä
Tämän tutkielman aiheena on yhteisöllisyyden rakentuminen Turun juutalaisen urheiluseuran, Makkabén, julkaisemassa jatkosodan aikaisessa Front Karolina -lehdessä. Aineisto koostuu vuosina 1942–1944 ilmestyneestä 18:sta, pääasiassa ruotsinkielisestä lehdestä. Julkaisun tarkoituksena oli ylläpitää yhteyttä rintamalla olleiden Turun juutalaiseen seurakuntaan kuuluneiden sotilaiden ja heidän kotiin jääneen ystäväpiirinsä välillä. Lehti laajeni vähitellen lukijakunnaltaan käsittämään koko juutalaisen seurakunnan Turussa, ja sitä luettiin myös Helsinkiläisten ja Tukholmalaisten juutalaisten keskuudessa.
Tutkimuksen pääkysymyksenä on analysoida, miten yhteisöllisyys rakentui ja miten sitä rakennettiin Front Karolina -lehdessä. Keskeisenä teoreettisena viitekehyksenä työssä on, sosiologi Ferdinand Tönniesin teoria yhteisöistä. Tämän teorian pohjalta Turun juutalainen seurakunta muodosti perinteisen pienyhteisön, joka oli rakentunut jäsenten keskinäisten perhe- ja sukulaisuussuhteiden, yhteisen alueellisesti kaupunkitilassa rajautuneen asuinpaikan ja etnis-uskonnollisen taustan pohjalta. Yhteisöjen rakentumista tulee aina tarkastella niiden omista lähtökohdista käsin. Suomenjuutalaisen yhteisön kohdalla tämä tarkoittaa juutalaisen yhteisön ominaispiirteiden ja vähemmistöaseman huomioimista sekä jatkosodan aikaisen yhteisön olemassaoloa uhkaavan vaaran tunnistamista.
Keskeisenä tutkimusmenetelmänä on käytetty tiivistä lähilukua ja teoreettisen viitekehyksen pohjalta tehtyä teemoittelua, jonka avulla lähdeaineistosta oli mahdollista erottaa juuri kyseisessä historiallisessa tilanteessa ominaisia yhteisöllisyyden rakentumisen tapoja. Tältä pohjalta tutkimus jaettiin kahteen temaattiseen alalukuun, joista ensimmäinen keskittyy erityisesti rintamasotilaiden ja heidän ystäväpiirinsä keskinäiseen yhteisöllisyyteen ja toisessa alaluvussa näkökulma laajentuu käsittämään rintamasotilaiden ja Turun juutalaisen seurakunnan yhteisöllisyyden muotoutumista ja rintamasotilaiden kiinnittymistä juutalaisuuteen uskonnollisella, kulttuurisella ja kansallisella tasolla. Tässä yhteydessä käsitellään myös yhteisölliseen elämään väistämättä kuuluneita konfliktitilanteita.
Aineiston analysoinnin pohjalta voidaan todeta Front Karolinan olleen tärkeä sodanaikaiseen kirjeenvaihtoon vertautuva arkisen yhteisöllisen kanssakäymisen korvaava kirjallinen tila. Lehdellä oli myös symbolista arvoa, se merkitsi erityisesti rintamasotilaille sekä yhteyttä omaan kotiyhteisöön että juutalaisuuteen laajemmin, niin uskonnollisessa, kulttuurisessa kuin kansallisessakin mielessä. Front Karolina oli rintamasotilaiden ja heidän ystäväpiirinsä yhteinen projekti, jonka toimittamisen avulla kyettiin ylläpitämään tunnetta yhteisön jatkuvuudesta ja toivosta konkreettisella tavalla.
Tutkimuksen pääkysymyksenä on analysoida, miten yhteisöllisyys rakentui ja miten sitä rakennettiin Front Karolina -lehdessä. Keskeisenä teoreettisena viitekehyksenä työssä on, sosiologi Ferdinand Tönniesin teoria yhteisöistä. Tämän teorian pohjalta Turun juutalainen seurakunta muodosti perinteisen pienyhteisön, joka oli rakentunut jäsenten keskinäisten perhe- ja sukulaisuussuhteiden, yhteisen alueellisesti kaupunkitilassa rajautuneen asuinpaikan ja etnis-uskonnollisen taustan pohjalta. Yhteisöjen rakentumista tulee aina tarkastella niiden omista lähtökohdista käsin. Suomenjuutalaisen yhteisön kohdalla tämä tarkoittaa juutalaisen yhteisön ominaispiirteiden ja vähemmistöaseman huomioimista sekä jatkosodan aikaisen yhteisön olemassaoloa uhkaavan vaaran tunnistamista.
Keskeisenä tutkimusmenetelmänä on käytetty tiivistä lähilukua ja teoreettisen viitekehyksen pohjalta tehtyä teemoittelua, jonka avulla lähdeaineistosta oli mahdollista erottaa juuri kyseisessä historiallisessa tilanteessa ominaisia yhteisöllisyyden rakentumisen tapoja. Tältä pohjalta tutkimus jaettiin kahteen temaattiseen alalukuun, joista ensimmäinen keskittyy erityisesti rintamasotilaiden ja heidän ystäväpiirinsä keskinäiseen yhteisöllisyyteen ja toisessa alaluvussa näkökulma laajentuu käsittämään rintamasotilaiden ja Turun juutalaisen seurakunnan yhteisöllisyyden muotoutumista ja rintamasotilaiden kiinnittymistä juutalaisuuteen uskonnollisella, kulttuurisella ja kansallisella tasolla. Tässä yhteydessä käsitellään myös yhteisölliseen elämään väistämättä kuuluneita konfliktitilanteita.
Aineiston analysoinnin pohjalta voidaan todeta Front Karolinan olleen tärkeä sodanaikaiseen kirjeenvaihtoon vertautuva arkisen yhteisöllisen kanssakäymisen korvaava kirjallinen tila. Lehdellä oli myös symbolista arvoa, se merkitsi erityisesti rintamasotilaille sekä yhteyttä omaan kotiyhteisöön että juutalaisuuteen laajemmin, niin uskonnollisessa, kulttuurisessa kuin kansallisessakin mielessä. Front Karolina oli rintamasotilaiden ja heidän ystäväpiirinsä yhteinen projekti, jonka toimittamisen avulla kyettiin ylläpitämään tunnetta yhteisön jatkuvuudesta ja toivosta konkreettisella tavalla.