”Se titteli ei kyllä merkitse mulle yhtään mitään” : Työntekijöiden uranäkemykset ja työnantajaan sitoutuminen matalan hierarkian organisaatiossa

Abstract

Useimmat organisaatiot perustuvat hierarkkisiin rakenteisiin, joissa työntekijän arvo on perinteisesti määritelty hänen asemansa, arvovaltansa ja vastuunsa perusteella. Vastaavasti uramenestystä on mitattu ylennysten, palkankorotusten ja johtotehtävien saavuttamisen kautta. 2010-luvulta alkaen hierarkkisten organisaatioiden rinnalle on noussut matalan hierarkian organisaatioita, joista vähintään keskijohtotaso on poistettu kokonaan. Näissä organisaatioissa korostuvat jaettu päätöksenteko, työntekijöiden välinen tasa-arvo sekä työnteon itseohjautuvuus. Perinteiset etenemis- ja ylenemismahdollisuudet ovat tärkeä osa monien ihmisten uria, mutta matalan hierarkian organisaatioissa nämä mahdollisuudet ovat rajalliset tai puuttuvat kokonaan. Tässä tilanteessa uramahdollisuuksia, urakehitystä ja uramenestystä on tarkasteltava uusista näkökulmista. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan, millaisia uranäkemyksiä matalan hierarkian organisaatiossa työskentelevillä henkilöillä ilmenee. Tutkimuksessa selvitetään myös, miten työntekijät suhtautuvat ylenemismahdollisuuksien puutteeseen ja millaisiksi he kokevat omat urakehitysmahdollisuutensa. Lisäksi tarkastellaan, miten yksilölliset uranäkemykset ja niiden toteutuminen matalan hierarkian organisaatiossa heijastuvat työntekijöiden työnantajaan sitoutumiseen. Päätutkimuskysymys on: Minkälaisia uranäkemyksiä, kuten uraorientaatioita, uratavoitteita ja uramenestyskäsityksiä, matalan hierarkian organisaation työntekijöillä esiintyy? Tutkimus toteutettiin laadullisena poikkileikkaustutkimuksena, ja aineisto kerättiin haastattelemalla kymmentä työntekijää yhdessä IT-alalla toimivassa matalan hierarkian organisaatiossa. Aineiston analysointiin käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä teemoittelun menetelmää hyödyntäen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui erityisesti uusien urakäsitysten, kuten kestävän ja proteaanisen uran, sekä objektiivisen ja subjektiivisen uramenestyksen käsitteiden ympärille. Lisäksi tarkastelussa hyödynnettiin ura-ankkuriteoriaa ja työelämäorientaatiomallia, jotka toimivat aineiston tulkinnan keskeisinä välineinä. Tulokset osoittavat, että matalan hierarkian organisaation työntekijöiden näkemykset urasta vaihtelivat, mutta asiantuntijuuden syventämistä, työn ja muun elämän tasapainoa sekä itsenäisyyttä painottavat näkemykset korostuivat eniten. Työntekijät painottivat uransa jäsentämisessä subjektiivista näkökulmaa, jossa uran ja uramenestyksen merkitykset rakentuvat henkilökohtaisten arvojen ja tavoitteiden varaan. Sen sijaan objektiivisille urakriteereille, kuten titteleille tai palkankorotuksille, annettiin huomattavasti vähäisempi painoarvo. Urakehitys ilmeni tutkittavilla erityisesti asiantuntijuuden kehittymisenä sekä osaamisen laajentumisena. Työntekijät kokivat vahvaa sitoutumista työnantajaansa, mikä näyttäytyi osin heidän uranäkemystensä yhteensopivuutena matalan hierarkian rakenteen kanssa. Tulokset kuitenkin viittaavat myös siihen, että yksilön uranäkemykset voivat mukautua työympäristön vaikutuksesta: hierarkkisissa organisaatioissa työskennellessään tutkittavat olivat tavoitelleet ylennyksiä ja esihenkilötehtäviä, kun taas matalan hierarkian kontekstissa nämä tavoitteet olivat menettäneet merkitystään. Tulokset kertovat sekä siitä, miten matalan hierarkian organisaation työntekijät suhtautuvat uraan, että siitä, kuinka monimuotoisia uranäkemykset ovat tänä päivänä. Tulokset tarjoavat tärkeää tietoa matalan hierarkian organisaatioille sekä tällaista organisaatiorakennetta harkitseville, mutta osoittavat myös, että aihe kaipaa tulevaisuudessa lisää tutkimusta.