Lukemisahdistus oppijan näkökulmasta : "En tiiä toimisiko siihen joku erilainen taktiikka, toimisiko paremmin, vois olla."

Abstract

Suomalaisten lasten ja nuorten lukutaidon tason heikentyminen kansainvälisten lukutaitoarviointien mukaan on huolta herättävä suuntaus. Osalle lukemaan oppiminen on työlästä ja sujuvan lukutaidon saavuttaminen ei onnistu niin helposti. Lukeminen ei innosta, lukemistehtäviä vältellään ja ääneen lukeminen saattaa aiheuttaa ahdistusta. Lukemisahdistuksella ajatellaan tarkoittavan pelon tunteen kokemista ja negatiivisia tunteita lukemista kohtaan. Optimaalinen kehitys on mahdollista oppimisympäristöissä, missä positiiviset tunnetilat ovat vallitsevia. Lukutehtävien aiheuttamat pelot ovat suuri este lukemisen edistymiselle. Varsinkin ääneen lukeminen ahdistaa lapsia, ja siihen liittyy suorituspaineita opettajien ja ikätovereiden arvioidessa lukemista.

Tässä tutkielmassa pyrin selvittämään oppijoiden käsityksiä lukemisahdistus -ilmiöstä, kohtaamisista lukemisahdistustilanteissa ja käsityksiä siitä, mikä helpottaisi kohtaamisia. Tarkoituksena on tuoda lukemisahdistusta kokeneiden oppijoiden ääntä esille, ymmärtää mitä heidän ajatuksissaan liikkuu, mitä reaktioita lukemisahdistus aiheuttaa ja mitä he toivoisivat kohtaamistilanteissa huomioivan, jotta paineet helpottaisivat.

Tutkimusaineisto on kerätty helmi-lokakuu 2023 aikana teemahaastatteluilla. Haastateltavia oli kuusi ja he ovat iältään 11–29-vuotiaita nuoria tai nuoria aikuisia. He asuivat eri puolilla Suomea. Heitä yhdisti se, että kaikilla on ollut lukemiseen liittyvää ahdistuneisuutta perusopetuksen tai lukion aikana. Tutkimusaineisto on analysoitu fenomenografian menetelmin jäsentäen tutkimuskysymyksittäin kuvauskategorioiden ja tulosavaruuksien avulla.

Tämän tutkielman tulokset vahvistivat käsitystä siitä, että lasten ja nuorten positiivinen ja kannustava kohtaaminen on muun muassa minäpystyvyyden ja positiivisen oppijaminäkuvan kannalta erittäin tärkeää. Positiivisilla kokemuksilla oppimistilanteissa kehitetään myönteisiä uskomuksia omista kyvyistä. Tehtävien tulisi olla oppijan kehitystasoon nähden sopivan haasteellisia, jotta oppijalle tulee kokemus oman oppimisen hallinnasta ja myös edistymisestä. Sensitiivisyys ja kuulluksi tuleminen yksilöllisesti koettiin tärkeäksi kohtaamisissa, sekä oppijan näkeminen ryhmässä yksilönä omine tarpeineen. Esimerkiksi näitä asioita huomioimalla on mahdollisuus vaikuttaa lukemisahdistus -ilmiön vähenemiseen sekä uskomuksiin omasta pystyvyydestä ääneen lukemisessa eri oppimisympäristöissä.

Oppimisen ja tunteiden yhteisvaikutusta kognitiivisen toimintaan ei välttämättä ole riittävästi huomioitu. Oppijoita on tuettava ja kannustettava positiivisesti kohti heidän omaa parhainta suoritustaan ja myönteistä käsitystä itsestään oppijana. Opettajilla on valta valita tapa, jolla he kohtaavat oppilaansa. Arvostava ja kannustava kohtaaminen on jokaisen oppijan oikeus, ja positiivinen kohtaamiskokemus kannattelee oppimisessa pitkälle tulevaisuuteen.