Kommandiittiyhtiömuotoisen pääomarahaston äänettömän yhtiömiehen verotus
Kulju, Iida (2025-04-27)
Kommandiittiyhtiömuotoisen pääomarahaston äänettömän yhtiömiehen verotus
(27.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025042933292
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025042933292
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee pääomasijoittamista ja kommandiittiyhtiömuotoisen pääomarahaston äänettömän yhtiömiehen verotusta. Tarkastelu keskittyy etenkin kommandiittiyhtiömuotoisen pääomarahaston äänettömänä yhtiömiehenä toimivan yleishyödyllisen yhteisön verokohteluun. Tutkielman tarkoituksena on analysoida mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja yleishyödyllisten yhteisöjen verotuksellisen aseman parantamiseksi ja tarkastella sääntelyn muuttamisen mahdollisia vaikutuksia. Tutkielman pääasiallinen tutkimusmenetelmä on lainoppi, jonka lisäksi hyödynnetään näkökulmia oikeustaloustieteestä sekä de lege ferenda -tutkimuksesta.
Suomalaiset pääomarahastot ovat tyypillisesti kommandiittiyhtiömuotoisia etenkin niiden joustavuuden, laajan sopimusvapauden ja verotuksellisten näkökulmien vuoksi. Kommandiittiyhtiömuotoisissa pääomarahastoissa rahaston äänettöminä yhtiömiehinä toimivat sijoittajat, ja vastuunalaisena yhtiömiehenä toimii rahaston hallinnointiyhtiön tai sen osakkeenomistajien perustama ja kokonaan omistama osakeyhtiö. Markkinatavan mukaan vastuunalainen yhtiömies ja hallinnointiyhtiö ovat erillisiä osakeyhtiöitä, sillä hallinnointiyhtiö hallinnoi tyypillisesti useita rahastoja, ja vastuunalainen yhtiömies vastaa koko omaisuudellaan pääomarahaston vastuista. Vastuunalaisen yhtiömiehen vastuun rajoittaminen rahastokohtaisesti on sekä hallinnointiyhtiön että sijoittajien etu.
Kommandiittiyhtiötä käsitellään verotuksessa elinkeinoyhtymänä, joka ei ole erillinen verovelvollinen, vaan laskentasubjekti. Elinkeinoyhtymälle vahvistetaan elinkeinotoiminnan tulos, joka jaetaan aiempien verovuosien tappioiden vähentämisen jälkeen verotettavaksi osakkaiden tulona niiden osuuksien mukaan, jotka heillä on yhtymän tuloon. Verotuksen tapahtuessa osakkaiden tasolla kutakin osakasta verotetaan sen omien verosääntöjen mukaisesti kommandiittiyhtiön tasolla lasketusta tulosta. Näin ollen tutkielmassa tarkastellaan kommandiittiyhtiömuotoisen pääomarahaston äänettömän yhtiömiehen verotusta erikseen luonnollisten henkilöiden, yhteisöjen ja yleishyödyllisten yhteisöjen osalta, koska jokaisella ryhmällä on omat verotukselliset erityispiirteensä.
Tutkielman keskeisimpänä johtopäätöksenä voidaan todeta, että yleishyödyllisen yhteisön verotuksellinen asema kommandiittiyhtiömuotoisen pääomarahaston äänettömänä yhtiömiehenä on ongelmallinen. Yleishyödyllisten yhteisöjen sijoittaessa kommandiittiyhtiömuotoiseen pääomarahastoon katsotaan saatu tuotto yleishyödylliselle yhteisölle veronalaiseksi elinkeinotuloksi. Yleishyödyllisten yhteisöjen harjoittama muunlainen sijoitustoiminta katsotaan kuitenkin muuksi kuin elinkeinotoiminnaksi, josta ei muodostu yleishyödylliselle yhteisölle veronalaista tuloa. Yleishyödylliset yhteisöt eivät näin ollen pysty sijoittamaan suoraan kommandiittiyhtiömuotoisiin pääomarahastoihin, vaan joutuvat tekemään sijoituksia pääomarahastoihin erilaisten voitonjakolainarakenteiden avulla, joiden perustamisesta ja ylläpitämisestä aiheutuu kustannuksia ja ylimääräisiä raportointivelvoitteita. Täten nykyistä oikeustilaa ei voida pitää tyydyttävänä. Ratkaisuvaihtoehtoina on esitetty sekä verovapauteen että läpivirtausmalliin perustuvia ratkaisuja. Nämä olisivat kuitenkin merkittäviä muutoksia, jotka edellyttäisivät laajaa lainsäädännön valmistelua sekä mahdollisten vaikutusten arviointia EU:n valtiotukisääntelyyn ja muihin sijoittajaryhmiin.
Suomalaiset pääomarahastot ovat tyypillisesti kommandiittiyhtiömuotoisia etenkin niiden joustavuuden, laajan sopimusvapauden ja verotuksellisten näkökulmien vuoksi. Kommandiittiyhtiömuotoisissa pääomarahastoissa rahaston äänettöminä yhtiömiehinä toimivat sijoittajat, ja vastuunalaisena yhtiömiehenä toimii rahaston hallinnointiyhtiön tai sen osakkeenomistajien perustama ja kokonaan omistama osakeyhtiö. Markkinatavan mukaan vastuunalainen yhtiömies ja hallinnointiyhtiö ovat erillisiä osakeyhtiöitä, sillä hallinnointiyhtiö hallinnoi tyypillisesti useita rahastoja, ja vastuunalainen yhtiömies vastaa koko omaisuudellaan pääomarahaston vastuista. Vastuunalaisen yhtiömiehen vastuun rajoittaminen rahastokohtaisesti on sekä hallinnointiyhtiön että sijoittajien etu.
Kommandiittiyhtiötä käsitellään verotuksessa elinkeinoyhtymänä, joka ei ole erillinen verovelvollinen, vaan laskentasubjekti. Elinkeinoyhtymälle vahvistetaan elinkeinotoiminnan tulos, joka jaetaan aiempien verovuosien tappioiden vähentämisen jälkeen verotettavaksi osakkaiden tulona niiden osuuksien mukaan, jotka heillä on yhtymän tuloon. Verotuksen tapahtuessa osakkaiden tasolla kutakin osakasta verotetaan sen omien verosääntöjen mukaisesti kommandiittiyhtiön tasolla lasketusta tulosta. Näin ollen tutkielmassa tarkastellaan kommandiittiyhtiömuotoisen pääomarahaston äänettömän yhtiömiehen verotusta erikseen luonnollisten henkilöiden, yhteisöjen ja yleishyödyllisten yhteisöjen osalta, koska jokaisella ryhmällä on omat verotukselliset erityispiirteensä.
Tutkielman keskeisimpänä johtopäätöksenä voidaan todeta, että yleishyödyllisen yhteisön verotuksellinen asema kommandiittiyhtiömuotoisen pääomarahaston äänettömänä yhtiömiehenä on ongelmallinen. Yleishyödyllisten yhteisöjen sijoittaessa kommandiittiyhtiömuotoiseen pääomarahastoon katsotaan saatu tuotto yleishyödylliselle yhteisölle veronalaiseksi elinkeinotuloksi. Yleishyödyllisten yhteisöjen harjoittama muunlainen sijoitustoiminta katsotaan kuitenkin muuksi kuin elinkeinotoiminnaksi, josta ei muodostu yleishyödylliselle yhteisölle veronalaista tuloa. Yleishyödylliset yhteisöt eivät näin ollen pysty sijoittamaan suoraan kommandiittiyhtiömuotoisiin pääomarahastoihin, vaan joutuvat tekemään sijoituksia pääomarahastoihin erilaisten voitonjakolainarakenteiden avulla, joiden perustamisesta ja ylläpitämisestä aiheutuu kustannuksia ja ylimääräisiä raportointivelvoitteita. Täten nykyistä oikeustilaa ei voida pitää tyydyttävänä. Ratkaisuvaihtoehtoina on esitetty sekä verovapauteen että läpivirtausmalliin perustuvia ratkaisuja. Nämä olisivat kuitenkin merkittäviä muutoksia, jotka edellyttäisivät laajaa lainsäädännön valmistelua sekä mahdollisten vaikutusten arviointia EU:n valtiotukisääntelyyn ja muihin sijoittajaryhmiin.