"Koska poika on sininen, tyttö on pinkki" : Lasten kuvallisia tulkintoja sukupuoli- ja tunneilmaisusta
Mäkinen, Tenho (2025-04-28)
"Koska poika on sininen, tyttö on pinkki" : Lasten kuvallisia tulkintoja sukupuoli- ja tunneilmaisusta
(28.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025042933590
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025042933590
Tiivistelmä
Tutkimukseni tavoitteena oli tarkastella, miten lapset ilmaisevat sukupuolta ja tunteita, kuten surua ja vihaa, kuvallisen ilmaisun keinoin. Tarkoituksenani oli selvittää, millaisia kulttuurisesti opittuja merkkejä ja visuaalisia elementtejä lapset käyttivät hahmojen sukupuolen määrittelyssä sekä kuinka tunneilmaisut ilmenivät heidän piirroksissaan. Lisäksi analysoin, liittivätkö lapset tietyt tunteet johonkin sukupuoleen ja millaisia kasvatuksellisia merkityksiä näihin havaintoihin kytkeytyi.
Aiempien tutkimusten mukaan esimerkiksi vaatteet ovat usein sukupuolierityisiä ja lapset ilmaisevat tunteitaan oppimiensa sukupuoleen liittyvien tunnestereotypioiden mukaan.
Toteutin tutkimuksen kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimukseen osallistui 17 lasta erään varsinaissuomalaisen peruskoulun viidenneltä luokalta. Jokainen tutkimukseen osallistunut lapsi piirsi kaksi kuvaa ja sai mahdollisuuden tulla haastatteluun kertomaan tarkemmin piirroksestaan. Tutkimuksen aineistoksi muodostui 34 piirustusta ja 9 haastattelua.
Piirrokset toteutettiin eläytymismenetelmän avulla. Analysoin piirroksia aiemman tutkimustiedon valossa mukautettua piirrosanalyysia hyödyntäen. Toteutin haastattelut teemahaastatteluina ja hyödynsin niitä piirrosaineiston tulkinnassa täydentävänä ja kontekstualisoivana aineistona. Haastatteluaineiston analyysimenetelmä pohjautui teoriaohjaavaan sisällönanalyysiin.
Tutkimuksen tulosten perusteella perinteiset sukupuolistereotypiat ovat edelleen esillä lasten piirroksissa, eivätkä opetussuunnitelman tasa-arvotavoitteet täten kaikilta osin toteudu koulun arjessa. Aineiston piirroshahmojen kuvaukset toistivat perinteisiä sukupuolirooleja, ja hahmojen tunneilmaisu mukaili yhteiskunnan sukupuolittuneita odotuksia.
Tutkimuksen tulokset korostavat opettajien ja kasvattajien roolia sukupuolisensitiivisyyden edistäjinä ja opittujen sukupuolistereotypioiden purkajina. Lasten tunneilmaisua ja sen sukupuolittuneita piirteitä ymmärtämällä voidaan tukea lasten yksilöllistä ja vapaata itseilmaisua.
Aiempien tutkimusten mukaan esimerkiksi vaatteet ovat usein sukupuolierityisiä ja lapset ilmaisevat tunteitaan oppimiensa sukupuoleen liittyvien tunnestereotypioiden mukaan.
Toteutin tutkimuksen kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimukseen osallistui 17 lasta erään varsinaissuomalaisen peruskoulun viidenneltä luokalta. Jokainen tutkimukseen osallistunut lapsi piirsi kaksi kuvaa ja sai mahdollisuuden tulla haastatteluun kertomaan tarkemmin piirroksestaan. Tutkimuksen aineistoksi muodostui 34 piirustusta ja 9 haastattelua.
Piirrokset toteutettiin eläytymismenetelmän avulla. Analysoin piirroksia aiemman tutkimustiedon valossa mukautettua piirrosanalyysia hyödyntäen. Toteutin haastattelut teemahaastatteluina ja hyödynsin niitä piirrosaineiston tulkinnassa täydentävänä ja kontekstualisoivana aineistona. Haastatteluaineiston analyysimenetelmä pohjautui teoriaohjaavaan sisällönanalyysiin.
Tutkimuksen tulosten perusteella perinteiset sukupuolistereotypiat ovat edelleen esillä lasten piirroksissa, eivätkä opetussuunnitelman tasa-arvotavoitteet täten kaikilta osin toteudu koulun arjessa. Aineiston piirroshahmojen kuvaukset toistivat perinteisiä sukupuolirooleja, ja hahmojen tunneilmaisu mukaili yhteiskunnan sukupuolittuneita odotuksia.
Tutkimuksen tulokset korostavat opettajien ja kasvattajien roolia sukupuolisensitiivisyyden edistäjinä ja opittujen sukupuolistereotypioiden purkajina. Lasten tunneilmaisua ja sen sukupuolittuneita piirteitä ymmärtämällä voidaan tukea lasten yksilöllistä ja vapaata itseilmaisua.