Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä aineisto 
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Kandidaatin tutkielmat (rajattu näkyvyys)
  • Näytä aineisto
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Kandidaatin tutkielmat (rajattu näkyvyys)
  • Näytä aineisto
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Hyaloscypha hepaticicola -kotelosienen esiintyminen lumenviipymillä

Tattari, Iiris (2025-04-24)

Hyaloscypha hepaticicola -kotelosienen esiintyminen lumenviipymillä

Tattari, Iiris
(24.04.2025)
Katso/Avaa
Tattari_Iiris_kanditutkielma.pdf (377.8Kb)
Lataukset: 

Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025042932931
Tiivistelmä
Tutkielmassa selvitän Hyaloscypha hepaticicola (Grelet & Croz.) Baral, Huhtinen & J. R. De Sloover -sienilajin esiintymistä Pohjois-Suomen lumenviipymillä H. hepaticicola on valjukarvakkaiden (Hyaloscypha) sukuun kuuluva kotelosienilaji. Selvitän, millaisten muuttujien kanssa sienen esiintyminen korreloi ja kuinka yleinen se on lumenviipymillä. Käyttämäni aineisto on kerätty vuonna 2021–2022 osana Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten lajien ja luontotyyppien tutkimusohjelmaa. Lumenviipymät ovat tunturialueilla sijaitsevia uhanalaisia luontotyyppejä, jotka ovat ympäröivää maastoa pidempään lumipeitteen alla. Tämän takia kasvukausi lumenviipymillä on poikkeuksellisen lyhyt ja kosteusolot erilaiset. Lumenviipymien kaikki tyypit luokitellaan uhanalaisiksi, sillä etenkin ilmaston lämpeneminen ja porotalous ovat uhkia lumenviipymille sopeutuneille lajeille. Lumenviipymät ovat tyypillinen elinympäristö esimerkiksi tunnetulle ja näyttävälle jääleinikille (Ranunculus glacialis) ja muille ruohovartisille kasveille. Lumenviipymille muodostettiin tutkimuslinjoja lumenviipymistä tunturikankaille, joissa tutkittiin kasviruutuja. Näiltä kasviruuduilta kerättin sammalnäytteitä, joiden lajimääritys varmistettiin geneettisin menetelmin. PCR:llä monistettiin tuman ribosomaalista RNA:ta koodaavien geenien välinen ITS2-alue ja BLAST-haun avulla verrattiin saatuja sekvenssejä geenipankin sekvensseihin. Sammalten lisäksi näytteissä oli 22 sienilajia, jotka kasvoivat sammalella. Käytän aineistossani havaintoja, joiden perimä yhdistettiin geenipankin verrokkiaineistossa Hyaloscypha hepaticicola -lajiin. Hyaloscypha hepaticicola on aiemmassa tutkimuksessa yhdistetty etenkin maksasammaliin, mistä juontuu nimen maksasammaliin viittaava epiteetti hepaticicola. Sammalilla kasvavia sieniä on kuvattu noin 350 lajia, joista suurin osa on kotelosieniä (Ascomycota). Osa sienistä on erikoistunut juuri tietyn sammallajin tiettyyn rakenteeseen, esimerkiksi karvakarhunsammalen (Polytrichum piliferum) lehtilamellien välissä kasvava. Sammalilla kasvavat sienet ovat usein kehittyneet konvergentisti pieniksi ja niiden rakenteet ovat surkastuneita. Tulosteni mukaan Hyaloscypha hepaticicola on yleinen sieni Lumenviipymillä. Se esiintyi aineistossa noin kolmella neljästä tutkitusta ruudusta. H. hepaticicola suosi ruutuja, joilla lehtisammallajien määrä oli alhainen.
Kokoelmat
  • Kandidaatin tutkielmat (rajattu näkyvyys) [1074]

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Tämä kokoelma

JulkaisuajatTekijätNimekkeetAsiasanatTiedekuntaLaitosOppiaineYhteisöt ja kokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste