Geoparkkien merkitys ympäristönsuojelulle : Salpausselkä Geopark
Koskinen, Veera (2025-04-28)
Geoparkkien merkitys ympäristönsuojelulle : Salpausselkä Geopark
(28.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025042933566
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025042933566
Tiivistelmä
Unescon geoparkkien tarkoituksena on ylläpitää geodiversiteettiä ja siten kestävää kehitystä. Unescon geopark-ohjelma aloitettiin vuonna 2014, joten ohjelman pitkän aikavälin vaikutuksia on tutkittu vasta melko vähän. Geoparkkien toiminnan keskiössä on koulutuksen, suojelun ja matkailun yhdistäminen kestävän tulevaisuuden saavuttamiseksi. Geopark -periaate perustuu yhteistyöhön eri tasoilla, joista korkein on Unescon mahdollistama kansainvälinen yhteistyö. Haasteena on kuitenkin se, että termi geopark ei ole ainoastaan Unescon alueiden käytössä, mikä vaikeuttaa ilmiön tarkastelua.
Tutkielmassa tarkastelen Unescon virallisten aseman saaneiden geoparkkien merkitystä erityisesti ympäristönsuojelun näkökulmasta. Tutkimusalueena on Salpausselkä Geopark, joka sai Unescon statuksen vuonna 2022 ensimmäisellä hakukerrallaan. Samalla selvitän miten Unescon geoparkeille asettamat tavoitteet esiintyvät alueen uutisoinnissa ja sitä kautta, mistä näkökulmasta alue esitetään paikallisille asukkaille sekä turisteille. Tarkoituksena on selvittää minkälaisia muutoksia Unescon verkostoon pääseminen toi Salpausselkä Geoparkille sekä minkälaisia mahdollisia oheisilmiöitä Unescon tunnustus on aiheuttanut. Tarkastelen erityisesti vaikutuksia luontoon ja ympäristöön.
Taustatiedon saamiseksi tutkimusalueesta, toteutin kaksi haastattelua, joista saatuja tietoja hyödynsin muiden tulosten arvioinnissa. Haastattelut tein Lahden Kaupungin sekä Salpausselkä Geoparkin edustajille. Tutkimuksessa hyödynsin avoimesti saatavilla olevaa paikkatietoaineistoa, josta tuotinn korkeusmallikuvat sekä karttakuvia. Paikkatietoa hyödynsin tutkimusalueen visuaaliseen arviointiin sekä eri muuttujien keskinäisen suhteen tarkasteluun. Geoparkista paikallisille asukkaille muodostuvaa kuvaa arvioin uutisanalyysin avulla, jossa tarkastelin julkaisujen määrää sekä käsiteltyä teemaa vuosina 2020–2024. Lisäksi aineistojen ja saatujen tulosten perusteella toteutin Salpausselkä Geoparkille SWOT-analyysi, jossa tarkasteltiin alueen vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia sekä uhkia.
Tulokset osoittavat, että Unescon verkostoon liittyminen edellytti Salpausselkä Geoparkilta tiettyjen kriteerien saavuttamista ja ylläpitoa, mutta nämä muutokset tapahtuivat jo ennen verkostoon liittymistä. Ympäristönsuojelun näkökulmasta merkittäviä muutoksia ei tapahtunut, sillä alueen toiminta oli jo Unescon kriteerien mukaista tunnustusta haettaessa. Merkittävin muutos alueella oli yhteistyöverkoston muodostuminen kuntien ja yritysten välille. Alueelle laadittiin myös kehityssuunnitelma, joka sisälsi erilaisia toimenpiteitä haluttujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä kehityssuunnitelma keskittyi erityisesti kestävän matkailun näkökulmaan, mutta se sivusi samalla myös muita geoparkeille keskeisiä teemoja.
Tutkielmassa tarkastelen Unescon virallisten aseman saaneiden geoparkkien merkitystä erityisesti ympäristönsuojelun näkökulmasta. Tutkimusalueena on Salpausselkä Geopark, joka sai Unescon statuksen vuonna 2022 ensimmäisellä hakukerrallaan. Samalla selvitän miten Unescon geoparkeille asettamat tavoitteet esiintyvät alueen uutisoinnissa ja sitä kautta, mistä näkökulmasta alue esitetään paikallisille asukkaille sekä turisteille. Tarkoituksena on selvittää minkälaisia muutoksia Unescon verkostoon pääseminen toi Salpausselkä Geoparkille sekä minkälaisia mahdollisia oheisilmiöitä Unescon tunnustus on aiheuttanut. Tarkastelen erityisesti vaikutuksia luontoon ja ympäristöön.
Taustatiedon saamiseksi tutkimusalueesta, toteutin kaksi haastattelua, joista saatuja tietoja hyödynsin muiden tulosten arvioinnissa. Haastattelut tein Lahden Kaupungin sekä Salpausselkä Geoparkin edustajille. Tutkimuksessa hyödynsin avoimesti saatavilla olevaa paikkatietoaineistoa, josta tuotinn korkeusmallikuvat sekä karttakuvia. Paikkatietoa hyödynsin tutkimusalueen visuaaliseen arviointiin sekä eri muuttujien keskinäisen suhteen tarkasteluun. Geoparkista paikallisille asukkaille muodostuvaa kuvaa arvioin uutisanalyysin avulla, jossa tarkastelin julkaisujen määrää sekä käsiteltyä teemaa vuosina 2020–2024. Lisäksi aineistojen ja saatujen tulosten perusteella toteutin Salpausselkä Geoparkille SWOT-analyysi, jossa tarkasteltiin alueen vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia sekä uhkia.
Tulokset osoittavat, että Unescon verkostoon liittyminen edellytti Salpausselkä Geoparkilta tiettyjen kriteerien saavuttamista ja ylläpitoa, mutta nämä muutokset tapahtuivat jo ennen verkostoon liittymistä. Ympäristönsuojelun näkökulmasta merkittäviä muutoksia ei tapahtunut, sillä alueen toiminta oli jo Unescon kriteerien mukaista tunnustusta haettaessa. Merkittävin muutos alueella oli yhteistyöverkoston muodostuminen kuntien ja yritysten välille. Alueelle laadittiin myös kehityssuunnitelma, joka sisälsi erilaisia toimenpiteitä haluttujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä kehityssuunnitelma keskittyi erityisesti kestävän matkailun näkökulmaan, mutta se sivusi samalla myös muita geoparkeille keskeisiä teemoja.