Tunteellinen aapinen : Mitä tunteita ja tunnetaitoja käsitellään vuosien 2014—2023 aapisten kehyskertomuksissa?
Gallant, Anna-Kaisa; Virtanen, Suvi (2025-03-06)
Tunteellinen aapinen : Mitä tunteita ja tunnetaitoja käsitellään vuosien 2014—2023 aapisten kehyskertomuksissa?
Gallant, Anna-Kaisa
Virtanen, Suvi
(06.03.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025043034595
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025043034595
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten vuosina 2014—2023 aapisten kehystarinoissa on käsitelty ja tuotu esille tunteita ja tunnetaitoja. Tutkimus tarkastelee, mitä perustunteita ja kuinka laajasti niistä käsitellään aapisten kehystarinoissa, sekä mitä tunnetaitoja kehystarinoissa esiintyy ja miten niitä käsitellään. Tunteet tarjoavat tärkeää tietoa ihmisten vuorovaikutuksesta, käyttäytymisestä ja ympärillämme olevasta elämästä. Tunnetaitoja ovat tunteiden tunnistaminen, sääteleminen, motivaatio, empatia ja sosiaaliset taidot. Nämä ovat merkittäviä, sillä ne vaikuttavat siihen, kuinka tulemme toimeen itsemme ja toisten ihmisten kanssa. Aihetta on tärkeä tutkia, sillä tunnetaidot ovat ajankohtainen aihe koulumaailmassa. Hyvät tunnetaidot tukevat sosiaalisia suhteita sekä auttavat säätelemään käyttäytymistä. Ne voivat jopa ennaltaehkäistä lasta joutumasta syrjäytymiskierteeseen. Tunnetaidot on mainittu lisäksi Perusopetuksen opetussuunnitelmassa, mikä tarkoittaa, että opetuksen tulisi tukea ja edistää oppilaiden tunnetaitojen kehittymistä.
Tutkimuksen aineisto koostuu seitsemästä aapisesta vuosilta 2014—2023. Tutkimus on rajattu aapisen kehyskertomuksiin ja niihin liittyviin vuoropuheluihin. Aikaväliin on vaikuttanut viimeisimmän Perusopetuksen opetussuunnitelman päivittäminen, joka tehtiin 2014. Analyysin avulla saatiin selville, mitä perustunnesanoja käytettiin eri aapisten kehyskertomuksissa. Aapisissa esiintyi perustunnesanoista iloa, surua, pelkoa, kiinnostusta, inhoa ja vihaa. Selkeästi suurin painotus oli ilon ja pelon tunteilla. Merkittävää oli, että inhon ja vihan tunteita ei esiintynyt kaikissa aapisissa. Aapisten kehyskertomuksista tunnistettiin ja analysoitiin seuraavat käsiteltävät tunnetaidot: itsesäätelytaidot, itsetuntemus, motivaatio, empatia ja sosiaaliset taidot.
Tulevaisuudessa tutkimus voisi kohdistua opettajiin ja heidän kokemuksiinsa aapisista. Tätä voitaisiin tutkia haastattelujen avulla. Tavoitteena olisi selvittää, miten opettajat kokevat tunnetaitojen opettamisen ja aapisten kehyskertomusten yhteyden, sekä vaikuttaako kehyskertomuksissa esiintyvien tunnetaitojen määrä esimerkiksi aapisen valintaan.
Tutkimuksen aineisto koostuu seitsemästä aapisesta vuosilta 2014—2023. Tutkimus on rajattu aapisen kehyskertomuksiin ja niihin liittyviin vuoropuheluihin. Aikaväliin on vaikuttanut viimeisimmän Perusopetuksen opetussuunnitelman päivittäminen, joka tehtiin 2014. Analyysin avulla saatiin selville, mitä perustunnesanoja käytettiin eri aapisten kehyskertomuksissa. Aapisissa esiintyi perustunnesanoista iloa, surua, pelkoa, kiinnostusta, inhoa ja vihaa. Selkeästi suurin painotus oli ilon ja pelon tunteilla. Merkittävää oli, että inhon ja vihan tunteita ei esiintynyt kaikissa aapisissa. Aapisten kehyskertomuksista tunnistettiin ja analysoitiin seuraavat käsiteltävät tunnetaidot: itsesäätelytaidot, itsetuntemus, motivaatio, empatia ja sosiaaliset taidot.
Tulevaisuudessa tutkimus voisi kohdistua opettajiin ja heidän kokemuksiinsa aapisista. Tätä voitaisiin tutkia haastattelujen avulla. Tavoitteena olisi selvittää, miten opettajat kokevat tunnetaitojen opettamisen ja aapisten kehyskertomusten yhteyden, sekä vaikuttaako kehyskertomuksissa esiintyvien tunnetaitojen määrä esimerkiksi aapisen valintaan.