Sukupuolitietoinen ohjaus yläkoulun ja toisen asteen opettajien ja opinto-ohjaajien käsityksissä
Numme, Jenni (2025-04-07)
Sukupuolitietoinen ohjaus yläkoulun ja toisen asteen opettajien ja opinto-ohjaajien käsityksissä
Numme, Jenni
(07.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025043034378
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025043034378
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää yläkoulun ja toisen asteen opettajien ja opinto-ohjaajien käsityksiä tasa-arvosta yhteiskunnassa ja koulussa. Lisäksi tavoitteena on kuvata ja jäsentää tutkimusjoukon käsityksiä sukupuolitietoisesta ohjauksesta tasa-arvon edistäjänä koulun toimintakulttuurissa yläkoulussa ja toisella asteella. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu aiempaan kotimaiseen ja kansainväliseen kirjallisuuteen ja tutkimukseen, jotka käsittelevät ohjausta, sukupuolta, tasa-arvoa ja sukupuolitietoista ohjausta.
Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja perustuu hermeneuttiseen tiedonintressiin. Tutkimus on toteutettu fenomenografista tutkimusmetodia ja analyysiä hyödyntäen. Tutkimuksen aineisto perustuu Potentiaali-hankkeessa 1.4.2019–30.6.2022 kerättyyn puolistrukturoidun teemahaastattelun aineistoon. Tähän tutkimukseen on valikoitunut kymmenen opettajaa ja opinto-ohjaajaa, jotka ovat osallistuneet haastatteluun. Tutkimuksen luotettavauuden arvioinnissa on kiinnitetty huomiota tutkijan omaan hallittuun subjektiivisuuteen tutkimuksen edetessä.
Analyysin tuloksena on muodostettu kymmenen kuvauskategoriaa, jotka kuvaavat opettajien ja opinto-ohjaajien erilaisia käsityksiä yhteiskunnan ja koulun tasa-arvosta. Näistä on muodostettu kolme kuvauskategoriajärjestelmää. Yhtäläiset oikeudet, eroihin perustuva tasa-arvo ja moninainen tasa-arvo kuvaavat tutkimusjoukon käsityksiä sukupuolten välisestä tasa-arvosta yhteiskunnassa. Kuvauskategoriat sukupuolittuneet yleistykset koulun arjessa, sukupuoli valintoja ohjaavana tekijänä sekä koulun toimintaympäristö, liikuntatunnit, tilat ja materiaalit muodostavat kuvauskategoriajärjestelmän Koulu ja kouluyhteisö tasa-arvoon kasvattajina. Opettajien ja opinto-ohjaajien käsitykset sukupuolitietoisesta ohjauksesta tasa-arvon edistäjänä koulun toimintakulttuurissa koostuvat neljästä kuvauskategoriasta. Nämä ovat sukupuoli käsitteenä ja ohjauksessa, tasa-arvoa edistävä työote, työyhteisön ajattelu- ja toimintatavat sekä holistisen ajattelumallin toteutuminen työyhteisössä.
Tutkimuksen keskeisinä tuloksina voidaan todeta, että opettajat ja opinto-ohjaajat tiedostavat melko hyvin tasa-arvoon kytkeytyvät yhteiskunnan haasteet arjessa ja työelämässä. Koulussa heidän toiminnanteoriansa ovat kuitenkin osittain ristiriidassa, ja tasa-arvo ja sukupuolitietoisuus ilmenevät pääasiassa sukupuolineutraaliutena. Ohjauksessa opettajat ja opinto-ohjaajat kokevat erityisesti vaikeaksi segregaation purkuun kytkeytyvät sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien kanssa käytävät keskustelut. Aineistosta ilmenee, että opetussuunnitelma, ohjaussuunnitelma ja tasa-arvosuunnitelma ovat heille osittain vieraita, ja tasa-arvosuunnitelmien laadinnassa on puutteita. Opettajien ja opinto-ohjaajien mukaan holistinen ohjaus ei toteudu toivotulla tavalla.
Sukupuolitietoisen ajattelutavan kehittämiseksi ja ohjauksen varmistamiseksi tulisi tulevaisuudessa panostaa opettajankoulutukseen sekä opettajien ja opinto-ohjaajien täydennyskoulutukseen. Tutkimustulosten perusteella opettajat ja opinto-ohjaajat kaipaavat erityisesti tukea holistiseen ohjaukseen ja tasa-arvon toteutumiseen koko koululta, etenkin johdolta. Hyvän ohjauksen kriteerien mukaisen, eettisesti kestävän ja sukupuolitietoisen ohjauksen toteutumiseksi opettajien ja opinto-ohjaajien tulisi tarkastella säännöllisesti omia reflektointitaitojaan ja omaa ohjaustoimintaansa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää keskustelun avauksena sukupuolitietoisen ohjauksen tutkimuksessa tai motivaationa yläkoulun ja toisen asteen sukupuolitietoisen ohjauksen toteutumisen tarkastelussa.
Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja perustuu hermeneuttiseen tiedonintressiin. Tutkimus on toteutettu fenomenografista tutkimusmetodia ja analyysiä hyödyntäen. Tutkimuksen aineisto perustuu Potentiaali-hankkeessa 1.4.2019–30.6.2022 kerättyyn puolistrukturoidun teemahaastattelun aineistoon. Tähän tutkimukseen on valikoitunut kymmenen opettajaa ja opinto-ohjaajaa, jotka ovat osallistuneet haastatteluun. Tutkimuksen luotettavauuden arvioinnissa on kiinnitetty huomiota tutkijan omaan hallittuun subjektiivisuuteen tutkimuksen edetessä.
Analyysin tuloksena on muodostettu kymmenen kuvauskategoriaa, jotka kuvaavat opettajien ja opinto-ohjaajien erilaisia käsityksiä yhteiskunnan ja koulun tasa-arvosta. Näistä on muodostettu kolme kuvauskategoriajärjestelmää. Yhtäläiset oikeudet, eroihin perustuva tasa-arvo ja moninainen tasa-arvo kuvaavat tutkimusjoukon käsityksiä sukupuolten välisestä tasa-arvosta yhteiskunnassa. Kuvauskategoriat sukupuolittuneet yleistykset koulun arjessa, sukupuoli valintoja ohjaavana tekijänä sekä koulun toimintaympäristö, liikuntatunnit, tilat ja materiaalit muodostavat kuvauskategoriajärjestelmän Koulu ja kouluyhteisö tasa-arvoon kasvattajina. Opettajien ja opinto-ohjaajien käsitykset sukupuolitietoisesta ohjauksesta tasa-arvon edistäjänä koulun toimintakulttuurissa koostuvat neljästä kuvauskategoriasta. Nämä ovat sukupuoli käsitteenä ja ohjauksessa, tasa-arvoa edistävä työote, työyhteisön ajattelu- ja toimintatavat sekä holistisen ajattelumallin toteutuminen työyhteisössä.
Tutkimuksen keskeisinä tuloksina voidaan todeta, että opettajat ja opinto-ohjaajat tiedostavat melko hyvin tasa-arvoon kytkeytyvät yhteiskunnan haasteet arjessa ja työelämässä. Koulussa heidän toiminnanteoriansa ovat kuitenkin osittain ristiriidassa, ja tasa-arvo ja sukupuolitietoisuus ilmenevät pääasiassa sukupuolineutraaliutena. Ohjauksessa opettajat ja opinto-ohjaajat kokevat erityisesti vaikeaksi segregaation purkuun kytkeytyvät sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien kanssa käytävät keskustelut. Aineistosta ilmenee, että opetussuunnitelma, ohjaussuunnitelma ja tasa-arvosuunnitelma ovat heille osittain vieraita, ja tasa-arvosuunnitelmien laadinnassa on puutteita. Opettajien ja opinto-ohjaajien mukaan holistinen ohjaus ei toteudu toivotulla tavalla.
Sukupuolitietoisen ajattelutavan kehittämiseksi ja ohjauksen varmistamiseksi tulisi tulevaisuudessa panostaa opettajankoulutukseen sekä opettajien ja opinto-ohjaajien täydennyskoulutukseen. Tutkimustulosten perusteella opettajat ja opinto-ohjaajat kaipaavat erityisesti tukea holistiseen ohjaukseen ja tasa-arvon toteutumiseen koko koululta, etenkin johdolta. Hyvän ohjauksen kriteerien mukaisen, eettisesti kestävän ja sukupuolitietoisen ohjauksen toteutumiseksi opettajien ja opinto-ohjaajien tulisi tarkastella säännöllisesti omia reflektointitaitojaan ja omaa ohjaustoimintaansa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää keskustelun avauksena sukupuolitietoisen ohjauksen tutkimuksessa tai motivaationa yläkoulun ja toisen asteen sukupuolitietoisen ohjauksen toteutumisen tarkastelussa.