Kaikki tiet vievät huijarisyndroomaan : Yliopisto-opiskelijoiden huijarisyndrooma, opintojen eteneminen ja opintomenestys
Kangas, Mira (2025-04-10)
Kaikki tiet vievät huijarisyndroomaan : Yliopisto-opiskelijoiden huijarisyndrooma, opintojen eteneminen ja opintomenestys
(10.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025043034030
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025043034030
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa selvitettiin suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden kokeman huijarisyndrooman yhteyttä opintojen etenemisen tahtiin sekä opintomenestykseen opintojen eri vaiheissa, ja analysoitiin opinnoissaan vähintään kiitettävästi menestyneiden opiskelijoiden tunnistamia tekijöitä kokemansa huijarisyndrooman taustalla. Tutkielman aineistona käytettiin valmista, keväällä 2022 Suomessa yliopistotutkintoa opiskelevilta kerättyä kyselyaineistoa (n = 4994). Aineistoa analysoitiin sekä kvantitatiivisin että kvalitatiivisin menetelmin.
Huijarisyndroomalla tarkoitetaan tilaa, jossa ihminen kokee, ettei hän ole itse ansainnut omia saavutuksiaan, vaan ne johtuvat esimerkiksi jonkinlaisesta virheestä tai sattumasta. Nimestään huolimatta kyseessä ei ole sairaus tai mielenterveyden häiriö, ja suurin osa ihmisistä kokeekin huijarisyndroomalle tyypillisiä ajatuksia ainakin jossain kohtaa elämäänsä. Erityisen tyypillisiä tällaiset ajatukset ovat elämän erilaisissa siirtymävaiheissa, kuten opiskellessa ja työelämään siirtyessä.
Tutkielman tulosten perusteella huijarisyndroomaa kokevien opiskelijoiden opinnot etenevät hieman muita opiskelijoita hitaammin. Opintomenestyksen eri opintojen vaiheissa tai kummankaan tekijän erikseen ei todettu olevan yhteydessä huijarisyndrooman kokemiseen, eli huijarisyndroomaa esiintyy tasaisesti kaikissa opintojensa vaiheissa olevilla ja sekä matalia että korkeita arvosanoja saavilla yliopisto-opiskelijoilla. Opinnoissaan vähintään kiitettävästi menestyneiden opiskelijoiden tunnistamat syyt huijarisyndrooman kokemisen taustalla jaettiin analyysin myötä viiteen yläluokkaan: aiemmat kokemukset, arvioiduksi tuleminen, etäopiskelu, tulevaisuuden vaatimukset ja yksilön ominaisuudet. Eniten yksittäisiä mainintoja näistä keräsi vastauksissa arvioiduksi tuleminen. Vastauksissa kuitenkin ilmeni ristiriitoja, sillä esimerkiksi sekä sanallisen palautteen saaminen että sen puute mainittiin aineistossa huijarisyndroomaa aiheuttavana tekijänä.
Huijarisyndroomalla tarkoitetaan tilaa, jossa ihminen kokee, ettei hän ole itse ansainnut omia saavutuksiaan, vaan ne johtuvat esimerkiksi jonkinlaisesta virheestä tai sattumasta. Nimestään huolimatta kyseessä ei ole sairaus tai mielenterveyden häiriö, ja suurin osa ihmisistä kokeekin huijarisyndroomalle tyypillisiä ajatuksia ainakin jossain kohtaa elämäänsä. Erityisen tyypillisiä tällaiset ajatukset ovat elämän erilaisissa siirtymävaiheissa, kuten opiskellessa ja työelämään siirtyessä.
Tutkielman tulosten perusteella huijarisyndroomaa kokevien opiskelijoiden opinnot etenevät hieman muita opiskelijoita hitaammin. Opintomenestyksen eri opintojen vaiheissa tai kummankaan tekijän erikseen ei todettu olevan yhteydessä huijarisyndrooman kokemiseen, eli huijarisyndroomaa esiintyy tasaisesti kaikissa opintojensa vaiheissa olevilla ja sekä matalia että korkeita arvosanoja saavilla yliopisto-opiskelijoilla. Opinnoissaan vähintään kiitettävästi menestyneiden opiskelijoiden tunnistamat syyt huijarisyndrooman kokemisen taustalla jaettiin analyysin myötä viiteen yläluokkaan: aiemmat kokemukset, arvioiduksi tuleminen, etäopiskelu, tulevaisuuden vaatimukset ja yksilön ominaisuudet. Eniten yksittäisiä mainintoja näistä keräsi vastauksissa arvioiduksi tuleminen. Vastauksissa kuitenkin ilmeni ristiriitoja, sillä esimerkiksi sekä sanallisen palautteen saaminen että sen puute mainittiin aineistossa huijarisyndroomaa aiheuttavana tekijänä.