Luonto, leikki ja liikunta : Haastattelututkimus 3–6-vuotiaiden lasten vanhemmille perheiden ulkoilutottumuksista

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää perheiden ulkoilun tapoja ja merkityksiä sekä tarkastella sitä, miten esimerkiksi asuinympäristö, ajalliset resurssit sekä vanhempien antama esimerkki ovat läsnä perheiden ulkoilun toteutumisessa ja sen laadussa. Lisäksi tarkoituksena oli tarkastella ulkoilun koettuja merkityksiä liittyen perheiden koettuun hyvinvointiin, lasten kehitykseen sekä sosiaalisiin suhteisiin. Ajankohtaisessa keskustelussa on tasaisesti nostettu esiin huoli sekä lasten että aikuisten aktiivisuuden vähenemisestä ja hyvinvoinnin heikkenemisestä. Huomion kiinnittäminen tähän aiheeseen varsinkin pienten, jo alle kouluikäisten, lasten kohdalla on tärkeää heidän tulevaisuutensa kannalta. Varhaisina vuosina kehittynyt liikunnallinen elämäntapa kantaa nimittäin pitkälle aikuisuuteen. Ulkoilun merkitys paikallaan olon hyvänä tauottajana on pantu merkille, mutta varsinkin lasten kohdalla luonnossa liikkumista ja oleskelua on tutkittu vasta verrattain vähän. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto tuotettiin etähaastatteluin syksyllä 2024. Haastateltavina oli 15 vanhempaa, joista kaikki identifioivat itsensä äideiksi. Maantieteellisesti haastateltavat jakautuivat laajasti ympäri Suomea. Kahdella haastateltavalla oli lisäksi kokemuksia perheen ulkoilusta myös Suomen lisäksi muualta Euroopasta. Aineiston analyysia ohjasi keräämäni aineiston rinnalla myös soveltuvin osin James J. Gibsonin tarjouma-teoria (affordance theory) sekä sitä hyödyntäneet lasten ulkoilun kontekstiin sijoittuneet tutkimukset. Tulosten perusteella voidaan todeta, että perheen ulkoilu oli kaikkien haastateltujen vanhempien mielestä merkityksellinen osa heidän perheensä arkea. Sen määrään ja laatuun vaikutti kuitenkin moni tekijä. Ulkoiluun käytetty aika vaihteli perheiden välillä muiden arjessa aikaa vievien toimintojen mukaan. Osassa perheistä ulkoiltiin päivittäin jopa useita tunteja, kun taas osassa ulkoilu painottui enemmän esimerkiksi viikonloppuihin, ja arkipäivinä ulkoiltiin toisinaan vain alle tunti päivässä. Sillä, millaisella asuinalueella (kaupunkimainen vai maaseutumainen) perhe asui, oli tulosten mukaan merkitystä siihen, ulkoiltiinko arjessa pääosin rakennetuksi mielletyissä ulkoiluympäristöissä kuten leikkipuistoissa, vai luonnontilaisiksi mielletyissä ulkoiluympäristöissä, kuten metsissä. Riippumatta asuinalueesta ja totutusta ulkoiluympäristöstä, aineistosta oli tulkittavissa halu ja tavoitetila ulkoilla luontoympäristössä. Haastateltavat toivat järjestään esille ulkoilun positiivisena koettuja puolia. Niitä olivat esimerkiksi ulkoilun merkitys lasten energian purun välineenä, lasten motoristen taitojen kehittyminen vaihtelevissa maastoissa ulkoillessa, ulkoilun merkitys kaikkien perheenjäsenten henkiselle hyvinvoinnille ja rauhoittumiselle, sekä kokemus lasten luontosuhteen kehittymisestä ulkoilun myötä. Tärkeänä huomiona laadukkaan ja riittävän ulkoilun mahdollistumisen kannalta pidän sitä, että ulkoilu vaatii perheiltä myös rahallisia resursseja. Suomen vuodenaikojen ja niiden myötä vaihtuvien säätilojen vuoksi asianmukaisten ja määrällisesti riittävien ulkoiluvaatteiden ja varusteiden hankintaan kuluu perhekoosta riippuen vuodessa merkittävä summa rahaa. Ulkoilu vapaa-ajan aktiviteettina ei siis välttämättä olekaan kaikille yhtä saavutettava, kun sitä tarkastellaan varusteiden hankinnan ja niihin kuluvan taloudellisen pääoman kautta.

The purpose of this master's thesis was to explore the outdoor habits and meanings of families and to examine how factors such as the living environment, time resources, and parental examples influence the realization and quality of family outdoor activities. Additionally, the study aimed to investigate the perceived significance of outdoor activities in relation to families' well-being, children's development, and social relationships. Current discussions have consistently raised concerns about the decline in physical activity among both children and adults, as well as the deterioration of well-being. Focusing on this issue, especially regarding young children who are still below school age, is crucial for their future. The active lifestyle developed in early years tends to carry into adulthood. While the importance of outdoor activities as a beneficial break from sedentary behavior has been noted, research on children's engagement with nature and outdoor play is still relatively limited. The study was conducted as a qualitative research project, and the data was collected through remote interviews in the fall of 2024. The participants included 15 parents, all of whom identified themselves as mothers. Geographically, the interviewees were widely distributed across Finland. Additionally, two of the participants had experiences with family outdoor activities not only in Finland but also in other parts of Europe. The analysis of the data was guided by the collected material as well as, where applicable, James J. Gibson's affordance theory and studies that have utilized this theory in the context of children's outdoor activities. Based on the results, it can be concluded that outdoor activities were considered a significant part of daily life by all the interviewed parents. However, various factors influenced the amount and quality of these activities. The time spent outdoors varied among families depending on other time-consuming activities in their daily lives. In some families, outdoor time was several hours daily, while in others, it was more concentrated on weekends, with weekdays sometimes involving less than an hour of outdoor activity. According to the results, the type of residential area (urban or rural) affected whether families primarily engaged in outdoor activities in built environments, such as playgrounds, or in natural settings, such as forests. Regardless of the residential area and familiar outdoor environment, the data indicated a desire and aspiration to engage in outdoor activities in natural surroundings. The interviewees consistently highlighted the positive aspects of outdoor activities. These included the role of outdoor play as a means for children to expend energy, the development of children's motor skills through varied terrains, the significance of outdoor activities for the mental well-being and relaxation of all family members, and the experience of children's relationship with nature developing through outdoor activities. An important consideration for enabling quality and sufficient outdoor time is that it requires financial resources from families. Due to Finland's seasons and the varying weather conditions that accompany them, acquiring appropriate and sufficiently adequate outdoor clothing and equipment can cost families a significant amount of money each year, depending on family size. Therefore, what may seem like a leisure activity accessible to everyone may not be entirely so when viewed through the lens of the financial investment required for equipment.