Kun hän lyö, ”er schlägt”, mutta kun hän itkee, ”sie weint” : Sukupuolten määrällinen esiintyvyys ja sukupuolistereotyyppisyys kahden konekääntimen tuottamissa käännöksissä
Kangasniemi, Neea (2025-04-24)
Kun hän lyö, ”er schlägt”, mutta kun hän itkee, ”sie weint” : Sukupuolten määrällinen esiintyvyys ja sukupuolistereotyyppisyys kahden konekääntimen tuottamissa käännöksissä
(24.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025043033991
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025043033991
Tiivistelmä
Käännösteknologian yleistyttyä on aiheellista tarkastella kriittisesti, millaisia kielimuotoja koneet tuottavat käännöksiin, ja millaista todellisuutta nykypäivän konekäännöksillä rakennetaan. Ilmaisia konekääntimiä hyödyntävien maallikoiden olisi hyödyllistä oppia tunnistamaan vinoutuneita käännöksiä sekä suhtautumaan kriittisesti kielelliseen epätasa-arvoon, jota käännöksissä saattaa esiintyä.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan yksikön kolmannen persoonan pronominien eli hän-pronominien kääntymistä suomesta saksaksi kahden eri konekääntimen, Google Kääntäjän ja DeepL:n ilmaisversion, joulukuussa 2023 tuottamissa käännöksissä. Tarkoituksena on tutkia, ovatko saksankieliset konekäännökset sukupuolen suhteen vinoutuneita, eli onko feminiini- ja maskuliinimuotojen määrällinen esiintyvyys epäsymmetristä ja kääntyvätkö pronominit sukupuolelleen stereotyyppisesti tietyissä konteksteissa. Tutkimuskysymykset on muotoiltu seuraavasti: esiintyvätkö henkilöviitteisten hän-pronominien maskuliini- ja feminiinimuodot määrällisesti tasavertaisesti Google Kääntäjän ja DeepL:n tuottamissa saksankielisissä konekäännöksissä? Ovatko kääntimien tuottamien saksankielisten hän-pronominien käännökset tulkittavissa sukupuolistereotyyppisiksi tietyissä konteksteissa?
Lähtötekstien aineistoksi valittiin Iida Rauman (2022) romaani Hävitys: Tapauskertomus, josta poimittiin tietyin kriteerein tekstikatkelmia, jotka käännettiin saksaksi kahdella edellä mainitulla ilmaisella konekääntimellä. Aineistosta teemoiteltiin tyypillisesti sukupuolistereotyyppisiksi miellettyjä konteksteja, ja tutkittiin, missä yhteyksissä hän-pronomini kääntyy feminiininä, missä maskuliinina. Lisäksi käännöksistä laskettiin sekä feminiini- että maskuliinipronominien määrälliset esiintymät, jotta voitiin verrata kummankin sukupuolen edustavuutta käännöksissä. Läpi analyysin vertailtiin myös konekääntimien tuottamia käännöksiä keskenään. Toissijaisesti pohdittiin myös mahdollisia syitä konekääntimien käännösratkaisujen takana, mutta siihen tämä tutkimusmetodi ei anna vastausta.
Tämän tutkimuksen perusteella sukupuolivinoumia ilmenee konekääntimien tuottamissa saksankielisissä käännöksissä kahdella eri tavalla: binäärisukupuolten epäsymmetrisenä määrällisenä esiintymisenä sekä sukupuolistereotyyppisyytenä. Kummallakin kääntäjällä on tässä aineistossa taipumus suosia hän-pronominin maskuliinimuotoja saksankielisissä käännöksissään: DeepL tuottaa selvästi enemmän feminiinimuotoja kuin Google Kääntäjä, mutta naisstereotyyppisissä konteksteissa, kuten esimerkiksi tunteellisuuteen liittyvissä merkitysympäristöissä. Jatkotutkimuksessa voisi hyödyntää laajempia aineistoja esimerkiksi korpustutkimuksen keinoin, tai tutkia vinoumia eri kielipareilla.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan yksikön kolmannen persoonan pronominien eli hän-pronominien kääntymistä suomesta saksaksi kahden eri konekääntimen, Google Kääntäjän ja DeepL:n ilmaisversion, joulukuussa 2023 tuottamissa käännöksissä. Tarkoituksena on tutkia, ovatko saksankieliset konekäännökset sukupuolen suhteen vinoutuneita, eli onko feminiini- ja maskuliinimuotojen määrällinen esiintyvyys epäsymmetristä ja kääntyvätkö pronominit sukupuolelleen stereotyyppisesti tietyissä konteksteissa. Tutkimuskysymykset on muotoiltu seuraavasti: esiintyvätkö henkilöviitteisten hän-pronominien maskuliini- ja feminiinimuodot määrällisesti tasavertaisesti Google Kääntäjän ja DeepL:n tuottamissa saksankielisissä konekäännöksissä? Ovatko kääntimien tuottamien saksankielisten hän-pronominien käännökset tulkittavissa sukupuolistereotyyppisiksi tietyissä konteksteissa?
Lähtötekstien aineistoksi valittiin Iida Rauman (2022) romaani Hävitys: Tapauskertomus, josta poimittiin tietyin kriteerein tekstikatkelmia, jotka käännettiin saksaksi kahdella edellä mainitulla ilmaisella konekääntimellä. Aineistosta teemoiteltiin tyypillisesti sukupuolistereotyyppisiksi miellettyjä konteksteja, ja tutkittiin, missä yhteyksissä hän-pronomini kääntyy feminiininä, missä maskuliinina. Lisäksi käännöksistä laskettiin sekä feminiini- että maskuliinipronominien määrälliset esiintymät, jotta voitiin verrata kummankin sukupuolen edustavuutta käännöksissä. Läpi analyysin vertailtiin myös konekääntimien tuottamia käännöksiä keskenään. Toissijaisesti pohdittiin myös mahdollisia syitä konekääntimien käännösratkaisujen takana, mutta siihen tämä tutkimusmetodi ei anna vastausta.
Tämän tutkimuksen perusteella sukupuolivinoumia ilmenee konekääntimien tuottamissa saksankielisissä käännöksissä kahdella eri tavalla: binäärisukupuolten epäsymmetrisenä määrällisenä esiintymisenä sekä sukupuolistereotyyppisyytenä. Kummallakin kääntäjällä on tässä aineistossa taipumus suosia hän-pronominin maskuliinimuotoja saksankielisissä käännöksissään: DeepL tuottaa selvästi enemmän feminiinimuotoja kuin Google Kääntäjä, mutta naisstereotyyppisissä konteksteissa, kuten esimerkiksi tunteellisuuteen liittyvissä merkitysympäristöissä. Jatkotutkimuksessa voisi hyödyntää laajempia aineistoja esimerkiksi korpustutkimuksen keinoin, tai tutkia vinoumia eri kielipareilla.