Varhaiskasvatuksen henkilöstön kokema kuormittuminen ja työhyvinvointi
Anttola, Milla; Hyytiä, Sara (2025-04-28)
Varhaiskasvatuksen henkilöstön kokema kuormittuminen ja työhyvinvointi
(28.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025043033900
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025043033900
Tiivistelmä
Tutkielmassa käsitellään varhaiskasvatuksen henkilöstön kuormittumista ja työhyvinvointia. Tutkimus toteutettiin laadullisena kyselytutkimuksena ja kyselyä jaettiin 2024 loppuvuodesta varhaiskasvatuksen henkilöstö Facebook-ryhmässä, josta saimme runsaasti vastauksia. Vastanneet työskentelevät varhaiskasvatuksessa monilla eri ammattinimikkeillä. Tutkimukseen ei rajattu vain yhtä ammattinimikettä, vaan tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita kaikkien alalla työskentelevien vastauksista.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka kuormittavaa varhaiskasvatuksessa työskentely on ja millaiseksi alalla työskentelevät työhyvinvoinnin kokevat. Olimme kiinnostuneita vastaajien omista kokemuksista. Tulosten mukaan varhaiskasvatuksen henkilöstö ei palaudu tarpeeksi työpäivien/viikkojen välillä. Yhtä vastaajaa luukunottamatta kaikki vastaajat kokevat työn kuormittavaksi. Kuormitustekijöitä oli monia, mutta toistuvana ongelmana oli melu ja resurssipula. Työ on raskasta, minkä vuoksi energiaa ei riitä enää esimerkiksi korkeasykkeiseen liikkusmiseen työpäivien jälkeen. Työpäivän jälkeen haluaa olla hiljaisessa ja rauhallisessa ympäristössä, kuten luonnossa. Muiden tutkimusten perusteella varhaiskasvatuksen henkilöstö on valmis vaihtamaan alaa raskaan työn vuoksi. Alan arvostus ei kohtaa korkean ja raskaan työmäärän kanssa. Aiempien tutkimuksien mukaan, kasvatusalalla työskentelevät kokevat eniten työstä johtuvaa stressiä, verrattuna muihin ammatteihin.
Tulosten perusteella varhaiskasvatuksen ammattinimikkeellä oli merkitystä, työnkuvan vaikuttaen työkuormitukseen ja työhyvinvointiin. Päiväkodin johtajat kokivat eri asioita kuormittaviksi verrattaen esimerkiksi lastenhoitajiin. Myös hyvällä tiimi hengellä oli vaikutuksia työhyvinvointiin, sillä jos tiimihenki ei ole positiivinen, on se silloin yksi kuormitustekijöistä. Tutkimus toteutui tavoitteiden mukaisesti ja tulokset eivät olleet yllättäviä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka kuormittavaa varhaiskasvatuksessa työskentely on ja millaiseksi alalla työskentelevät työhyvinvoinnin kokevat. Olimme kiinnostuneita vastaajien omista kokemuksista. Tulosten mukaan varhaiskasvatuksen henkilöstö ei palaudu tarpeeksi työpäivien/viikkojen välillä. Yhtä vastaajaa luukunottamatta kaikki vastaajat kokevat työn kuormittavaksi. Kuormitustekijöitä oli monia, mutta toistuvana ongelmana oli melu ja resurssipula. Työ on raskasta, minkä vuoksi energiaa ei riitä enää esimerkiksi korkeasykkeiseen liikkusmiseen työpäivien jälkeen. Työpäivän jälkeen haluaa olla hiljaisessa ja rauhallisessa ympäristössä, kuten luonnossa. Muiden tutkimusten perusteella varhaiskasvatuksen henkilöstö on valmis vaihtamaan alaa raskaan työn vuoksi. Alan arvostus ei kohtaa korkean ja raskaan työmäärän kanssa. Aiempien tutkimuksien mukaan, kasvatusalalla työskentelevät kokevat eniten työstä johtuvaa stressiä, verrattuna muihin ammatteihin.
Tulosten perusteella varhaiskasvatuksen ammattinimikkeellä oli merkitystä, työnkuvan vaikuttaen työkuormitukseen ja työhyvinvointiin. Päiväkodin johtajat kokivat eri asioita kuormittaviksi verrattaen esimerkiksi lastenhoitajiin. Myös hyvällä tiimi hengellä oli vaikutuksia työhyvinvointiin, sillä jos tiimihenki ei ole positiivinen, on se silloin yksi kuormitustekijöistä. Tutkimus toteutui tavoitteiden mukaisesti ja tulokset eivät olleet yllättäviä.