"- Oliko änkytyksestä sittenkin tullut voimavara? Vai oliko se edelleen taakka? Ehkä molempia..." : Kokemuksia änkytyksestä asiantuntijuuden taustalla
Neuvonen, Noora (2025-04-29)
"- Oliko änkytyksestä sittenkin tullut voimavara? Vai oliko se edelleen taakka? Ehkä molempia..." : Kokemuksia änkytyksestä asiantuntijuuden taustalla
(29.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025043034017
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025043034017
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, minkälaisiin tekijöihin änkytyksen koetaan olevan yhteydessä asiantuntijuuden kokemisessa. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostavat moninaiset teoriat änkytyksestä (esim. Guitar, 2019; Jansson-Verkasalo & Eggers, 2010; Packman, 2012), asiantuntijuudesta (esim. Hakkarainen, Palonen & Paavola, 2002; Engeström, 2018; Chi, 2006), asiantuntijuuden kokemuksesta (Isopahkala-Bouret, 2008) sekä ammatillisesta itsetunnosta (esim. Tabassum, Ali & Bibi, 2011; Carmel, 1997; Uusitalo-Arola, 2022). Muun muassa Guitar (2019) määrittelee änkytyksen puheen sujuvuuden häiriöksi, joka ilmenee esimerkiksi puheen toistona, venytyksenä tai lukkiutumisena. Asiantuntijuuden määritelmää lähestytään erilaisista näkökulmista, muun muassa Hakkaraisen, Palosen ja Paavolan (2002) kolmesta eri lähestymistavasta. Nämä lähestymistavat määrittelevät asiantuntijuutta tiedonhankinnan, osallistumisen ja tiedonluomisen näkökulmista.
Tutkielma toteutettiin laadullisena kyselytutkimuksena asiantuntijoille, joilla on änkytys (N=11). Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla, mikä tarkoittaa, että aineisto johdatti analyysia koko ajan ilman selkeää nojautumista aiempaan teoriaan. Aineistosta ilmeni yhteensä 86 alkuperäisilmaisua, jotka jaettiin pelkistettyihin ilmaisuihin, joiden pohjalta muodostui lopulta viisi teemaa. Nämä teemat kuvaavat tekijöitä, joihin tutkimuksen osallistujat kokevat änkytyksen olevan yhteydessä asiantuntijuuden kokemisessa. Teemat ovat (1) Ammatillinen itsetunto, (2) Vuorovaikutus ja työtehtävien sujuminen, (3) Asiantuntijuuden tunnustus ja palaute (4) Urakehitys ja mahdollisuudet sekä (5) Strategiat ja selviytymiskeinot.
Teemat kuvaavat tekijöitä, joihin osallistujat ajattelevat änkytyksen olevan yhteydessä asiantuntijuuden kokemisessa. Teeman sisällä olevat kokemukset änkytyksestä ovat sekä kielteisiä, että myönteisiä tai neutraaleja. Tulosten pohjalta voidaan todeta, että kokemukset änkytyksen ja asiantuntijuuden yhteydestä ovat yksilöllisiä, joihin vaikuttavat subjektiivisten kokemusten lisäksi myös muun muassa toisten ihmisten suhtautuminen ja erilaiset asenteet änkytystä kohtaan.
Tutkielma toteutettiin laadullisena kyselytutkimuksena asiantuntijoille, joilla on änkytys (N=11). Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla, mikä tarkoittaa, että aineisto johdatti analyysia koko ajan ilman selkeää nojautumista aiempaan teoriaan. Aineistosta ilmeni yhteensä 86 alkuperäisilmaisua, jotka jaettiin pelkistettyihin ilmaisuihin, joiden pohjalta muodostui lopulta viisi teemaa. Nämä teemat kuvaavat tekijöitä, joihin tutkimuksen osallistujat kokevat änkytyksen olevan yhteydessä asiantuntijuuden kokemisessa. Teemat ovat (1) Ammatillinen itsetunto, (2) Vuorovaikutus ja työtehtävien sujuminen, (3) Asiantuntijuuden tunnustus ja palaute (4) Urakehitys ja mahdollisuudet sekä (5) Strategiat ja selviytymiskeinot.
Teemat kuvaavat tekijöitä, joihin osallistujat ajattelevat änkytyksen olevan yhteydessä asiantuntijuuden kokemisessa. Teeman sisällä olevat kokemukset änkytyksestä ovat sekä kielteisiä, että myönteisiä tai neutraaleja. Tulosten pohjalta voidaan todeta, että kokemukset änkytyksen ja asiantuntijuuden yhteydestä ovat yksilöllisiä, joihin vaikuttavat subjektiivisten kokemusten lisäksi myös muun muassa toisten ihmisten suhtautuminen ja erilaiset asenteet änkytystä kohtaan.