Inarin metsäkiistojen vaikutukset alueen maankäyttöön

Abstract

Metsät ovat olleet Suomen tärkein luonnonvara jo satojen vuosien ajan. Metsien käyttö on kuitenkin muuttunut merkittävästi 1800-luvun kasken poltosta ja tervatuotannosta nykyisen kaltaiseen monimuotoiseen metsätalouteen ja virkistyskäyttöön. Metsillä on ollut suuri merkitys Suomen historiassa niin suomalaisten luontosuhteelle kuin elinkeinojenkin rakentumiselle. Erityisen merkittäviä metsät ovat saamelaisten kulttuurihistorialle ja saamelaisten tärkeimmälle elinkeinolle, poronhoidolle. Metsien käyttötavat sopivat ajoittain päällekkäin, mutta toistensa kanssa ristiriidassa olevat käyttömuodot ovat aiheuttaneet metsäkiistoja Suomessa jo vuosikymmenten ajan. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin Inarissa käytyjen metsäkiistojen vaikutuksia Ylä-Lapin ja erityisesti Inarin metsänkäyttöön. Tutkimuskohteina olivat Kessin ja Nellimin alueilla käydyt kiistat. Metsäkiistoja on tutkittu jonkin verran Suomessa. Tutkimukset sijoittuvat kuitenkin harvoin kiistan jälkeisen aikaan, joten tutkimustietoa kiistojen pitkäaikaisista vaikutuksista ei ole. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kiistojen osapuolet, niiden tavoitteet kiistassa ja miten tavoitteet lopulta toteutuivat. Lisäksi tutkittavana olivat metsänkäytön suunnitelmat ja niiden toteutuminen kiistojen aikaan ja niiden jälkeen. Tarkoituksena oli siis selvittää, mitä vaikutuksia kiistoilla oli alueen metsäpolitiikkaan ja metsänkäyttöön. Tutkielman aineistona käytettiin kiistojen aikaista keskustelua Helsingin Sanomissa sekä Lapin Kansassa. Näitä keskusteluja analysoitiin sisältöanalyysin menetelmin. Analyysissa pyrittiin selvittämään kiistan aikaisen keskustelun avulla osapuolien tavoitteita kiistassa. Aineistona toimivat myös Metsähallituksen Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelmat, joiden avulla tarkasteltiin ja havainnoitiin metsänkäytön muutosta Ylä-Lapissa ja erityisesti Inarissa. Tulokset osoittavat, että kiistat toivat metsien monimuotoisuuden, saamelaisten oikeudet ja poronhoidon tarpeet esiin aivan uudella tavalla, koko kansan tietoisuuteen. Se puolestaan vaikutti suomalaisen metsäsuhteen muutokseen ja loi uudenlaista suhtautumista metsätalouteen. Kessin metsäkiista laajeni erämaaliikkeeksi ja sai aikaan miljoonien hehtaareiden suojelun erämaa-alueilla Lapissa. Nellimin kiista puolestaan esitti ripeän ja kaikkia miellyttävän kompromissin esimerkin tuleville kiistoille. Molempien kiistojen seurauksena Metsähallituksen toiminta rajoittui Ylä-Lapissa ja se aiheutti hakkuukertymän ja metsätalousalueen supistumisen.