Tunnekirjallisuuden käytön ilmeneminen perheissä
Salo, Anna-Sofia; Takala, Helmi (2025-04-29)
Tunnekirjallisuuden käytön ilmeneminen perheissä
Salo, Anna-Sofia
Takala, Helmi
(29.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025043034191
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025043034191
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tutkittiin tunnekirjallisuuden käytön ilmenemistä perheissä. Tarkoituksena oli tutustua teoriaan ja aikaisempiin tutkimuksiin liittyen tunteisiin, niiden kehitysvaiheisiin, keskustelevaan lukemiseen, kirjallisuuden hyötyihin ja kirjanlukuhetkiin perheissä sekä löytää uusia havaintoja aiheisiin liittyen.
Tutkimus oli laadullinen tapaustutkimus ja aineisto kerättiin haastatteluiden avulla. Haastattelu sisälsi kysymyksiä liittyen tunnekirjallisuuteen, perheenjäseniin, tunnetaitoihin, tunteisiin, keskustelevaan lukemiseen ja kirjanlukuhetkiin. Tutkimukseen osallistui kolme vanhempaa ja kolme lasta kahdesta perheestä. Analyysirunko muodostettiin aineistoperusteisesti tunteiden ilmaisemiseen ja keskustelevaan lukemiseen liittyvistä teemoista.
Tutkimuksen tuloksista selviää, että perheet käyttivät lasten tunnekirjallisuutta lasten tunnetaitojen harjoittamiseen onnistuneesti ja rakentavasti. Tuloksista selviää, että perheet käyttivät tunnekirjallisuutta päivittäin ja keskustelivat kirjan tapahtumista kirjanlukuhetkien aikana sekä niiden ulkopuolella. Kirjanlukuhetket olivat keskustelevia, mutta sekä vanhemmat että lapset molemmat peilasivat kirjan tapahtumia omaan elämäänsä. Esimerkiksi lapsen mennessä nukkumaan vanhempi peilasi kirjan tapahtumia arkipäiväiseen tilanteeseen. Lisäksi tutkimuksesta selvisi, että keskustelun aloittaja riippui paljon tilanteesta ja aloitteen saattoi tehdä kumpi tahansa. Tutkimuksessa käytetty tieteellinen kirjallisuus ja teoria tukevat havaintoja ja tutkimustuloksia.
Tutkimus oli laadullinen tapaustutkimus ja aineisto kerättiin haastatteluiden avulla. Haastattelu sisälsi kysymyksiä liittyen tunnekirjallisuuteen, perheenjäseniin, tunnetaitoihin, tunteisiin, keskustelevaan lukemiseen ja kirjanlukuhetkiin. Tutkimukseen osallistui kolme vanhempaa ja kolme lasta kahdesta perheestä. Analyysirunko muodostettiin aineistoperusteisesti tunteiden ilmaisemiseen ja keskustelevaan lukemiseen liittyvistä teemoista.
Tutkimuksen tuloksista selviää, että perheet käyttivät lasten tunnekirjallisuutta lasten tunnetaitojen harjoittamiseen onnistuneesti ja rakentavasti. Tuloksista selviää, että perheet käyttivät tunnekirjallisuutta päivittäin ja keskustelivat kirjan tapahtumista kirjanlukuhetkien aikana sekä niiden ulkopuolella. Kirjanlukuhetket olivat keskustelevia, mutta sekä vanhemmat että lapset molemmat peilasivat kirjan tapahtumia omaan elämäänsä. Esimerkiksi lapsen mennessä nukkumaan vanhempi peilasi kirjan tapahtumia arkipäiväiseen tilanteeseen. Lisäksi tutkimuksesta selvisi, että keskustelun aloittaja riippui paljon tilanteesta ja aloitteen saattoi tehdä kumpi tahansa. Tutkimuksessa käytetty tieteellinen kirjallisuus ja teoria tukevat havaintoja ja tutkimustuloksia.