Lukion opinto-ohjaus koulutuspoliittisten uudistusten pyörteessä : Opinto-ohjaajien kokemuksia viimeaikaisista koulutuspoliittisista uudistuksista vuonna 2021

Abstract

Suomalaista lukiokoulutusta uudistetaan kiihtyvällä tahdilla. 2020-luvun taitteessa toteutettiin niin lukion toimintaan välillisesti vaikuttava korkea-asteen opiskelijavalintauudistus kuin suoraan lukioon toimintaan vaikuttavat oppivelvollisuuden laajentaminen ja opetussuunnitelmauudistus. Tutkimuksessani selvitän lukion opinto-ohjaajien suhtautumista näihin kolmeen viimeaikaiseen koulutuspoliittiseen uudistukseen, ja opinto-ohjaajien kokemuksia siitä, millaisena muutoksena nämä lähes yhtäaikaiset uudistukset näkyvät opinto-ohjauksessa. Lukiokoulutuksen koulutuspoliittinen uudistaminen on ilmiönä moniulotteinen. Lukiokoulutuksen uudistamisen onnistuminen edellyttää niin vallitsevien olosuhteiden, taustojen, koulutuskentän kuin lukioarjen tuntemusta. Myös lukioiden sisäiset muuttujat kuten uudistamisinnostus sekä lukioyhteisön sen hetkinen yleinen tila vaikuttavat uudistumisen onnistuneisuuteen. Lukiokoulutuksen uudistamista ohjaavat lisäksi aiempaa enemmän kansainväliset kehityskulut ja esimerkiksi työmarkkinatavoitteet ovat nousseet aiempaa vahvemmin koulutuspoliittisia uudistuksia ohjaavaksi periaatteeksi. Tarkastelen opinto-ohjaajien kokemuksia tässä moniulotteisessa kehyksessä. Tutkimuksen aineisto koostuu 12:sta lukion opinto-ohjaajan haastattelusta vuodelta 2021, jotka ovat osa Riding High or Hanging on for Dear Life? Reflexivity, Opportunity, Structures, and the Formation of Young People’s life Courses and Biographies in Times of Risk and Uncertainty -hankkeen aineistoa. Analysoin tämän hankkeen valmiiksi litteroidut lukion opinto-ohjaajien haastattelut aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Lukion opinto-ohjaajissa viimeaikaiset koulutuspoliittiset uudistukset saivat aikaan ristiriitaisia tunteita ja pohdintaa niiden tarpeellisuudesta. Samalla ne toivat opinto-ohjaukseen erityisesti eitoivottuja muutoksia. Oppivelvollisuuden laajentaminen ja opetussuunnitelmauudistus näkyivät opinto-ohjauksessa etenkin lisääntyvinä varsinaisen ohjaustyön ulkopuolisina velvoitteina, kun taas korkea-asteen opiskelijavalintauudistus korosti ylioppilaskirjoituksiin keskittymistä ja lisäsi näin opiskelijoiden tarvetta henkilökohtaiselle ohjaukselle. Tulevaisuudelta opinto-ohjaajat toivoivat uudistustahdin hiljentämistä, kentällä työskentelevien nykyistä parempaa huomioimista uudistamisessa ja työrauhaa ohjaustyöhön keskittymiselle.